Kuntacaset
5
/2023

Teksti: Anne Ignatius Kuvat: Eeva Anundi

Päiväkodissa ratkaisee pätevyys, ei äidinkieli

"Työntekijä voi olla pätevä ilman täydellistä suomen kielten taitoa", päiväkodinjohtaja Anssi Manninen sanoo.

Anssi Manninen.

Helsingin kaupungin työntekijöistä 9,7 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Syyskuussa 2023 Helsingin varhaiskasvatuksessa työskenteli 1 039 muun kielistä työn­tekijää. Vain sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut - palvelukokonaisuudessa työskenteli enemmän vieraskielisiä.

Monikielisyys ei ainakaan päiväkodinjohtaja Anssi Mannisen mielestä vaikuta työyhteisöön. Hän ei erottele työntekijöitä sen perusteella, mikä heidän äidinkielensä on.

– Meille monikielisyys on hyvin arkinen asia. Työkieli on suomi, ja meitä yhdistää se, että haluamme tehdä töitä lasten parissa, hän sanoo.

Manninen johtaa kolmea päivä­kotia Helsingin Vuosaaressa. Hänen alaisensa puhuvat äidinkielenään kotimaisten kielten lisäksi viroa, venäjää, turkkia ja somalia. Kielitaidosta on hyötyä, sillä alueella asuu paljon maahan muuttaneita perheitä.

Mannisen johtamissa päiväkodeissa on tällä hetkellä noin 130 lasta. Heistä 60 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

 

Hitaampaa puhetta ja helpompia sanoja

Anssi Mannisen mielestä monikielisen työyhteisön johtaminen ei vaadi erityistaitoja. Tosin päiväkodin työntekijöiltä oletetaan kohtalaista suomen osaamista. Osa vieraskielisistä puhuu suomea kuin äidinkieltään, toisten taso on heikompi.

– Heidän kanssaan jutellessa pitää miettiä sanavalintoja ja puheen nopeut­ta, etenkin, kun puhutaan vaikeam­mista, pedagogisista aiheista.

Mannista se ei haittaa. Hänen mielestään on luonnollista auttaa työntekijöitä ymmärtämään.

– Kuitenkin on myös työntekijän vastuulla kysyä, jos hän ei ymmärrä kaikkea.

 

Työntekijän oltava aloitteellinen

Anssi Manninen palkkaisi mielellään työntekijän, joka ei puhu kovin hyvää suomea, jos työntekijä on muuten pätevä.

Hankaluutena on se, että hänen johtamissaan päiväkodeissa suurin osa lapsistakaan ei puhu äidinkielenään suomea. Jotkut lapset saavat päiväkodissa ensikosketuksen suomen kieleen.

– Aikuisten toivoisi puhuvan edes suhteellisen hyvin suomea, jotta he voivat antaa kielellistä esimerkkiä lapsille. Jos kaikki lapset puhuisivat suomea, työntekijöiden heikko kielitaito ei haittaisi niin paljon.

Manninen on palkannut työntekijöitä, jotka ovat hyviä työssään mutta joiden kielitaidossa on petrattavaa. Työntekijä oppii suomea työssään, jos hän haluaa oppia ja käyttää siihen aikaa.

 

Kielikoulutusta työntekijöille

Helsingin kaupungilla on alkanut vastikään kokeilu, jossa osalle päiväkotien työntekijöistä tarjotaan mahdollisuutta opiskella suomea. Koulutus järjestetään kerran viikossa kaksi ja puoli tuntia kerrallaan noin kolmen kuukauden ajan.

Koulutukseen osallistutaan työajalla, ja siinä keskitytään oppimaan erityisesti varhaiskasvatuksessa käytössä olevaa sanastoa. Päiväkodin johtaja harkitsee, kenellä on tarvetta osallistua koulutukseen ja ehdottaa koulutusta työntekijöille.

Anssi Mannisen alaisista koulutukseen osallistuu neljä työntekijää. Haastatteluhetkellä lokakuun alussa koulutuskertoja oli takana yksi.

– Olen keskustellut kokemuksista kahden työntekijän kanssa, ja he olivat todella vaikuttuneita. He sanoivat, että koulutuksessa käytiin läpi juuri oikeita asioita.

Manninen toivoo, että kokeilu saa jatkoa. Hän uskoo, että varhaiskasvatuksen työvoimapulaa voitaisiin helpottaa muun muassa sillä, että työnantajat tukisivat työntekijöiden suomen kielen oppimista.

 

Käännösohjelma huoltajille

Monikieliset asiakkaat otetaan Helsingin päiväkodeissa nykyään paremmin huomioon kuin vielä muutama vuosi sitten. Se näkyy Anssi Mannisen mukaan siten, että tärkeimmät tiedotteet lähetetään suomen ja ruotsin lisäksi myös venäjäksi, arabiaksi ja somaliksi.

Huoltajien tapaamisissa on myös mahdollista käyttää tulkkia silloin, kun tapaaminen on etukäteen sovittu.

– Tietenkin on paljon arkisia tilanteita, joihin ei ole mahdollista saada tulkkia. Silloin käytämme avuksi kuvia, eleitä ja Googlen kääntäjää.

Mannisen tiedossa ei ole, että huoltajien kanssa olisi tapahtunut kielitaidon puutteesta johtuvia väärinkäsityksiä.

 

Vinkkejä kollegoille

Mannisen päiväkodeissa ei ole tehty ohjeita monikielisessä työyhteisössä työskentelyyn. Hän ei pidä ohjeita tarpeellisina, koska yhdenvertaisuus- ja tasa-­arvosuunnitelmat kattavat eri äidinkielistä johtuvat tilanteet.​

Manninen kehottaa suhtautumaan avoimesti työntekijöihin, joiden suomen tai ruotsin osaaminen ei ole täydellistä. Kielitaidon ei pidä antaa tulla palkkauksen esteeksi.

– Työntekijä voi olla pätevä ilman täydellistä suomen kielten taitoa.

Mannisen kokemuksen mukaan monikielisyys ei aiheuta kitkaa työntekijöiden välille.

– Jos hankaluuksia tulee, se ei johdu kielitaidosta vaan jostain muusta.

 


Helsinki palkkaa opettajia Espanjasta päiväkoteihin

Pääkaupunkiseudulla on vaikea henkilöstöpula varhaiskasvatuksessa. Helsingin kaupunki lähtee ratkaisemaan ongelmaa rekrytoimalla päiväkotien henkilökuntaa ulkomailta ensi vuonna.

Pilotissa rekrytoidaan 5–8 varhaiskasvatuksen opettajaa Espanjasta, jossa varhaiskasvatuksen opettajan koulutus vastaa pitkälti suomalaista varhaiskasvatuksen opettajan tutkintoa.

Opettajat palkataan ruotsinkielisiin päiväkoteihin. Pilotissa rekrytoitavat henkilöt suorittavat lähtömaassaan noin puolen vuoden ruotsinkielisen kielikoulutuksen, joka jatkuu Suomessa työnantajan kustantamana työn ohella.

Rekrytoitaville tarjotaan myös tukea maahantuloon ja muuttoon liittyvissä käytännön järjestelyissä.

27.10.2023