Tilastot paljastavat: Pelastajia tarvitaan, kun hätä on suuri
Pelastustoimi vastaa onnettomuuksien lisäksi muun muassa ensihoidosta, tapaturmien ehkäisystä ja väestönsuojelusta. Valmius toimia ympäri vuorokauden hälytyksen sattuessa edellyttää paljon henkilöstöä.
Palo- ja pelastustoimessa työskenteli vuonna 2022 päätoimisesti noin 6 400 henkilöä. Vuoden 2023 alussa 21 pelastuslaitosta siirtyi Helsingin pelastuslaitosta lukuun ottamatta kunnilta hyvinvointialueille. Paloasemia on yli 800, joista 90 on miehitetty vuorokauden ympäri. Pelastustoimen henkilöstöstä kaksi kolmesta eli noin 4 200 henkilöä työskentelee pelastustoiminnassa, johon kuuluu muun muassa onnettomuuksien torjunta ja niiden haittojen rajoittaminen, tulipalojen sammuttaminen, ensiavun antaminen ja väestönsuojelu.
Pelastuslaitokset hoitavat suuren osan ensihoitotehtävistä, kuten ambulanssi- ja sairaankuljetukset. Henkilöstöstä joka viides, noin 1 200 henkilöä, työskenteli ensihoidossa. Ensihoitajat ovat muuta pelastustoimen henkilöstöä nuorempia. Heistä lähes puolet on naisia, 42 prosenttia.
Lisäksi pelastuslaitos tekee ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä ja palotarkastuksia sekä neuvoo ja opastaa kansalaisia. Pelastuslaitoksen hallinto- ja tuki-palveluissa toimii noin kymmenesosa henkilökunnasta.
Valmius toimia ympäri vuorokauden hälytyksen sattuessa edellyttää paljon henkilöstöä. Työajan ja varallaolon järjestelmät ovat pelastustoimessa muutoksessa. Se aiheuttaa henkilöstön lisätarvetta.
Pelastajapula vaihtelee alueittain
KT:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla oli lokakuussa 2023 täyttämättä 51 palomiehen tai pelastajan vakanssia. Se tarkoittaa kyselyyn vastanneilla hyvinvointialueilla neljän prosentin pelastajapulaa. Koko maan vakanssimäärään levitettynä se tarkoittaa arviolta 174:ää täyttämätöntä vakanssia.
Pelastajapulassa on paljon alueellista vaihtelua. Työvoimabarometrin mukaan palomiehistä on lievää tai kohtalaista työvoimapulaa Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnissa. KT:n kyselyssä työvoiman saatavuus oli melko huono myös joillain Etelä-Suomen hyvinvointialueilla.
Ammattilaisia monilla nimekkeillä
Suurimmat henkilöstöryhmät pelastustoimessa ovat palomiehet, ylipalomiehet ja paloesimiehet. Palomestarit, palo- ja pelastuspäälliköt ja pelastusjohtajat toimivat palopäällystön esihenkilötehtävissä. Palolaitoksen toiminnasta ja kaluston kunnossapidosta huolehtivat asema- tai ruiskumestarit ja kalustonhoitajat.
Palotarkastajat, paloinsinöörit ja valvontapäälliköt valvovat turvallisuutta ja siten ehkäisevät ennalta onnettomuuksien syntymistä. Valmius- ja pelastussuunnittelijat vastaavat siitä, miten onnettomuuksien ja poikkeusolojen sattuessa toimitaan.
Pelastajia koulutetaan Kuopion pelastusopistossa ja Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskoulussa. Heitä valmistuu vuosittain 144. Tutkinto antaa kelpoisuuden pelastajan, palomiehen tai palomies-sairaankuljettajan tehtäviin. Valmistuneilla on erittäin hyvät mahdollisuudet työllistyä.
Sopimuspalokuntia tarvitaan
Pelastustoimen tehtäviin osallistuu tarvittaessa sopimuspalokuntia. Ne toimivat sammutus- ja pelastustilanteissa sekä osallistuvat onnettomuuksien ehkäisyyn pelastuslaitoksen ohjauksessa. Sopimuspalokuntalaisia on yhteensä yli 14 000. Viime vuosina toiminta on hiipunut ja aktiivisten palokuntalaisten määrä on ollut laskussa. Palokuntien vapaaehtoistoimintaan tarvitaan lisää uusia, toimintaan sitoutuneita henkilöitä.
14.6.2024