Työelämän kehittäminen
6
/2021

Sote-alan koulutusta lisättävä

Henkilöstön saatavuutta sote-alalla voidaan korjata koulutusta lisäämällä ja kansainvälistä rekrytointia nopeuttamalla. Alalla ei ole työvoimareserviä, josta henkilöstöä olisi rekrytoitavissa.

Käsi josta hoitaja mittaa verenpainetta

Keinoja turvata sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus etsitään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työmarkkinaosapuolten yhteisessä työryhmässä. KT edustaa työryhmässä kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia.

KT on esittänyt useita toimenpiteitä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Henkilöstöpula on ratkaistavissa koulutustarpeiden ennakoinnilla ja työvoimapoliittisilla keinoilla.

KT on esittänyt, että koulutuspaikkoja lisätään huomattavasti jo vuoden 2022 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2020 sote-alalla jäi syntymättä 32 000 työsuhdetta osaajapulan vuoksi.

Sote-alalla ei ole työvoimareserviä, josta henkilöstöä olisi rekrytoitavissa nykyisiin tai tulevaisuuden kasvaviin tarpeisiin. Työvoimatarvetta lisää henkilöstön eläköityminen ja väestön ikääntyminen.

– Nykyinen koulutustarjonta ei riitä kattamaan edes tämän hetken tarvetta, vaikka sote-alalle valmistuvista lähes kaikki työllistyvät alalle tai jatko-opintoihin. Sote-henkilöstö pysyy hyvin oman alansa töissä ja alanvaihto on keskimääräistä pienempää, toimitusjohtaja Markku Jalonen korostaa.

Palveluihin tarvitaan lisähenkilöstöä

Hallitusohjelmaan sisältyy useita kirjauksia, jotka merkitsevät tarvetta rekrytoida lisää henkilöstöä sote-palveluihin.

Laajenevat palveluvelvoitteet merkitsevät mittavaa lisähenkilöstön tarvetta.

– Hallituksen on kohdennettava rahoitusta sote-henkilöstökustannuksiin kevään 2022 kehysriihessä, Markku Jalonen vaatii.

Sote-alalle oma työhyvinvointiohjelma

Toimenpiteiden tueksi KT on esittänyt monivuotisen Sote-työhyvinvointiohjelman käynnistämistä. Ohjelman koordinoinnista vastaisivat työmarkkinaosapuolet yhdessä ministeriöiden kanssa.

Työhyvinvointiohjelma tulisi käynnistää jo vuosina 2022–2023. Se voisi jatkua koko hyvinvointialueuudistuksen ajan, aina vuoteen 2030 saakka.

– Henkilöstön saatavuuden turvaamisessa sekä palveluiden vaikuttavuudessa on olennaista henkilöstön työhyvinvointi. Ohjelmalla voitaisiin vaikuttaa sote- alan houkuttelevuuteen ja myönteiseen mielikuvaan alan tehtävistä, Markku Jalonen sanoo.

Tiekarttoja työvoiman saatavuuden varmistamiseen

Työvoiman saatavuutta varmistetaan myös muilla toimialoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön hankkeessa laaditaan tähän tiekartat yhdeksälle eri toimialalle.

KT edustaa hankkeen ohjausryhmässä ja alakohtaisissa työryhmissä kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia. KT osallistuu koulutus-, kulttuuri- ja viestintäalan sekä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan tiekarttojen tekemiseen.


KT:n ehdotukset toimenpiteiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi

Koulutuspaikkojen määrää on lisättävä huomattavasti vuoden 2022 aikana.

  1. Koulutuspaikkojen lukumääriä lisätään merkittävästi keskeisillä sote-työvoimapula aloille: lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, psykologit, sosiaalityöntekijät puheterapeutit, hammaslääkärit. 
  2. Hoiva-avustajien koulutusta lisätään ja hoiva-avustajasta lähihoitajaksi -oppisopimuskoulutukseen luodaan ja rahoitetaan uusi palkkatukityyppinen koulutustuki työnantajille.
  3. Muunto- ja täydennyskoulutusväyliä luodaan pikaisesti työvoimapula-aloille; esimerkiksi sosiaalitieteen tutkinnon suorittaneille ja AMK sosionomeille muuntokoulutusväylä sosiaalityöntekijöiksi.
  4. Rakennetaan malli täydennyskoulutuskustannusten korvaamisesta työnantajalle ja tehdään tarvittavat säädösmuutokset (esimerkiksi psykoterapeuttikoulutus).

Kansainvälisen rekrytoinnin toimenpiteet on käynnistettävä välittömästi.

  1. Työllisyys- ja elinkeinoministeriön suunnitelma 20 000 sote-ammattilaisen rekrytointiin vuoteen 2035 mennessä toteutetaan etupainotteisesti siten, että sairaanhoitajan/lähihoitajan/hoiva-avustajan rekrytointi aloitetaan 2022 ja 10 000 tutkinnon suorittanutta on rekrytoitu vuoden 2025 loppuun mennessä. Osana toteutusta neuvotellaan kahdenväliset sopimukset sairaanhoitajien kouluttamiseen Suomen tarpeisiin (Saksan Triplewin -malli).
  2. Valviran ammattipätevyyden hankkimisen lupaprosessi sujuvoitetaan siten, että sen maksimikesto hakemuksesta päätökseen on kaksi viikkoa.
  3. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen täydentämiseen tarvittava kieli- ja täydennyskoulutus (Sote-silta -malli) vakiinnutetaan osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa vuoden 2022 syksystä alkaen.
  4. Ulkomailla lääkäritutkintoa suorittavien suomalaisten ja heidän opiskelutovereidensa kohdennettu rekrytointi toteutetaan ensimmäisen kerran vuoden 2022 aikana esimerkiksi osana ­EURES-ohjelmaa.
  5. Työvoiman saatavuusharkinnasta luovutaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön osalta koko maassa.

Henkilöstömitoitusten, kelpoisuusehtojen ja hoitoon pääsyn kriteerien voimaantuloa on myöhennettävä ja tarvetta on arvioitava uudelleen.

Lakien noudattaminen ei ole mahdollista ilman riittävää kelpoisuusehdot täyttävää henkilökuntaa.

Esimerkiksi, lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärän rajaus; ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen seuraavan vaiheen voimaantulo; opiskelijahuoltoa koskevien asiakasmäärien ja kelpoisuuksien voimaantulo; perusterveydenhuollon hoitotakuu ml. mielenterveyspalvelut.

Muut toimenpiteet

  1. Sijais- ja määräaikaistyövoiman lisäämiseksi eläkkeellä olevien osallistumista työmarkkinoille kannustetaan verotuksellisin keinoin. Eläkkeellä tehtävä työ ei nosta jo ansaitun eläkkeen verotusta, vaan luodaan malli, jossa eläketuloa ja ansiotuloa verotetaan erikseen.
  2. Työstä työhön siirtymisen edistämiseksi täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksia kehitetään ja parannetaan. Mahdollistetaan muutosturvakoulutuksessa oikeus suorittaa tutkinnon osia, esimerkiksi varhaiskasvatuksen lähihoitajille hoiva-avustaja tutkinnonosat.
  3. Työllisyyspalvelujen ja soten yhteistyötä kehitetään siten, että sopivat ja motivoituneet henkilöt ohjataan soveltuviin tehtäviin esimerkiksi hoivapalveluihin ja solmitaan oppisopimus tutkinnon suorittamiseksi, esimerkiksi hoiva-avustajakoulutuksen tutkinnon osat.
  4. Työhyvinvointia ja alan houkuttelevuutta edistävä toimenpideohjelma käynnistetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
  5. Digitalisaation ja teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa edistetään sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennetulla rahoituksella.

16.12.2021