Kansainvälisiä osaajia tarvitaan

KT on mukana hankkeessa, koska kunta-­ala ja hyvinvointialueet tarvitsevat osaajia muun muassa sosiaali-­­ ja terveydenhoitoon, varhaiskasvatukseen ja opetukseen, kaavoitukseen ja rakentamiseen. Suomen houkuttelevuutta ja osaamista kansainvälisessä rekrytoinnissa on parannettava.  

Useiden tahojen rahoittaman hankkeen toteuttaa tutkimuslaitos E2, jonka keväällä julkistaman kyselytutkimuksen mukaan ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat arvostavat Suomessa erityisesti luonnonläheisyyttä, turvallisuutta ja sosiaaliturvan tasoa. Keskeinen valintakriteeri asuinmaalle on kuitenkin työmahdollisuudet.

Kyselyn mukaan suurin osa työvoimaan kuuluvista paluumuuttajista on osaamistaan vastaavissa töissä Suomessa. Työllistyminen on tavallisesti ollut varsin nopeaa.

Syy Suomeen palaamiseen ei ole työmarkkinoiden vetovoimassa, vaan Suomessa asuvissa läheisissä. Ulkosuomalaisista joka kolmas piti muuttoa Suomeen todennäköisenä.  Suomeen palanneista sen sijaan puolet piti todennäköisenä, että he tulevaisuudessa muuttavat pois Suomesta.

Paluumuuton todennäköisyys heikkenee, kun ulkomailla asuvien yhteydet Suomeen ohentuvat. Kielteisyys paluumuuttoon vahvistuu yhteydenpidon vähentyessä. Suomalaisten työnantajien tulisikin aktiivisesti näkyä ulkomailla. Pitäisi etsiä keinoja, joissa on huomioitu sekä elinkeinoelämän että kunta-alan ja hyvinvointialueiden tarpeet. Keinoja voisivat olla muun muassa tehostettu yhteistyö BusinessFinlandin- ja Talent Boost-ohjelmien kanssa, EURES-ohjelman hyödyntäminen, ystävyyskaupunkitoiminnan kehittäminen, matkailijoiden houkutteleminen tutustumaan Suomen työmahdollisuuksiin tai ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työmahdollisuuksien parantaminen.

Kyselyssä suuri osa paluumuuttajista ja ulkosuomalaisista arvioi, ettei Suomessa arvosteta ulkomaisia tutkintoja tai verkostoja, ulkomailla hankittua työkokemusta ja vietettyä aikaa. Yksi syy tähän voi olla, että ulkomailla, erityisesti niin sanotuissa kolmansissa maissa suoritetut tutkinnot, eivät välttämättä sellaisinaan ole Suomessa hyväksyttäviä. Tämä korostuu sosiaali- ja terveydenhoitoalalla, jossa tutkinnot on laillistettava ja täydennettävä. Vastuu on jätetty täysin yksittäisen työnhakijan tai työnantajan harteille. Oppilaitoksille tarvitaankin välittömästi pysyvää rahoitusta opintojen täydentämiseen. Helpotusta toisi myös Valviran lupaprosessien muuttaminen sujuvimmiksi.