Kuntacaset
6
/2016

Teksti: Oili Valkila
Kuva: Juha Tanhua

Hoitajille enemmän työaikaa potilaille

Päijät-Hämeessä havahduttiin siihen, että leikkaussalihoitajien työaikaa kului liikaa välineiden ja tarvikkeiden liikutteluun. Havainnosta seuranneessa muutosprojektissa monen tehtävät elivät, ja syntyi myös aivan uusi, hoitologistikon toimenkuva. – Tavoitteena on, että potilas hyötyy ja että samalla toiminta sujuvoituu, kertoo ylihoitaja Mervi Luoma.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa selvitettiin, että jopa 16 prosenttia leikkaussalihoitajan työajasta hukkui puhtaasti logistisiin töihin. Tuo aika oli luonnollisesti pois siitä oleellisimmasta eli potilaan hoidosta. Vaikutus oli kaikkiaan melkoinen, sillä 14 leikkaussalissa tehdään vuodessa noin 7 000 toimenpidettä.

Monenlaista uutta kokeiltiin, ja useita tehokkaita ratkaisuja löydettiinkin. Yksi tärkeimmistä oli hoitologistikkojen kouluttaminen.

− Hoitologistikot keräilevät tarvittavat välineet valmiiksi kutakin leikkausta varten. Saleissa tehdään monenlaisia leikkauksia, ja keräilyä varten luodaan sairaanhoitajan kanssa eri leikkauksille toimenpidekeräilylistat. Listoja on saatu melko hitaasti, koska työhön pitää aina irrottaa sairaanhoitaja, sanoo ylihoitaja Mervi Luoma.

Uusi ammattikunta logistisiin tehtäviin

Anestesiahoitaja Eero Keskiväli oli tutkinut leikkaussalilogistiikkaa liiketalouden tradenomin opinnäytetyössään. Hän ehdotti omaa ammattiryhmää hoitamaan potilasrajanpinnan logistisia tehtäviä.

Samaan aikaan Uudenmaan Pikakuljetus Oy oli keksinyt saman konseptin, ja sitä lähdettiin Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa testaamaan viisi vuotta sitten. Kokeiluun tulivat mukaan myös Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit.

Lahden ammattikorkeakoulu käynnisti hoitologistikkokoulutuksen, jonka suoritti kokeiluvuonna viisi Päijät-Hämeen keskussairaalan varastotyöntekijää ja yhteensä 20 henkilöä koko maasta.

Vuoden kestävä, 30 opintopisteen ammatillinen pätevöityminen hoitologistiikkaan antaa taidot hoitaa sairaalan logistisia tehtäviä niin, että hoitajat voivat kohdentaa aikaansa enemmän potilaille. Sekä hoidon että logistiikan työt hoidetaan näin ammattimaisemmin.

Hoitologistiikan ajatusta levitetään

Hoitologistiikan tuorein aluevaltaus on päiväkirurgia.

− Parhaillaan hoitologistikkokoulutuksen on aloittamassa kaksi henkilöä logistiikkayksiköstä sekä lähihoitaja päiväkirurgiasta, Luoma kertoo.

Luoma kertoo keskusleikkausyksikössä ja päiväkirurgiassa pidetyistä työpajoista, joissa on sekä hoito- että väline- ja laitoshuoltohenkilöstön kanssa tehty työnkuvauksia. Samalla niissä on lean-henkisesti mietitty myös "pikavoittoja", eli mitä voisi tehdä toisin.

− On tärkeää pohtia, missä kunkin työpanos on merkittävin. Tavoitteena on, että potilas hyötyy ja samalla toiminta sujuvoituu eikä päällekkäistä työtä tule.

Aluksi muutosta pelättiin

Ennen kuin muutoksen luonne ja vaikutukset olivat osallisille selviä, ilmassa oli paljon pelkoja ja huhuja.

– Moni hoitaja arveli, etteivät hoitologistikot osaisi hoitaa heidän vastuullisia töitään. Kun huomattiin, että naapurisalissa työt alkoivatkin toimia hyvin, alettiin jo odottaa, että palvelu saadaan omaankin, sanoo logistiikkakoordinaattori Tarja Salminen.

Kaikki anestesiapöydät varustaa jo hoitologistikko. Aiemmin hoitajat laittoivat vuoronsa alussa parikin tuntia välineitä kuntoon.

Lopulta sekä hoitajien että hoitologistikkojen työtyytyväisyys kohenee, koska muokatut työtehtävät ovat myös mielekkäämpiä kokonaisuuksia.

Keskittäminen säästää aikaa ydintehtävään

Logistiikan kehittäminen johti myös siihen, että Päijät-Hämeen keskussairaalan keskusvarasto palvelee koko Päijät-Hämeen aluetta hoitotarvikkeissa. Varaston työntekijät käyvät hyllyttämässä keskussairaalassa 40 ja maakunnassa 125 hyllytyspistettä.

Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan hyllytyspalveluun ollaan erittäin tyytyväisiä. Ammattilaisten aikaa säästyy useita tunteja viikossa omaan ydintehtävään, kun enää ei tarvitse huolehtia tavaroiden tilaamisesta. Samalla tilaaminen hoituu ammattimaisesti, ja tavaraa on aina tasaisesti saatavilla.

Levitetään käytäntöjä harkiten

– Tästä mallista on oltu hyvin laajasti kiinnostuneita, ja sairaalarakentamiseen liittyen käyty tutkailemassa, millainen tämä mallimme on, ja mitä se edellyttää, kertoo leikkausosaston osastonhoitaja Mervi Kallioinen.

Päijät-Hämeessä on nyt paljon kokemustietoa siitä, missä asioissa ja rakenteissa uudistus toimii ja missä ei.

Kallioinen toivoo, että Päijät-Hämeeseen rakennetaan uusi suuri sairaala, johon liittyisi myös leikkaustoiminta sekä varasto- ja välinetoiminnot. Silloin testattua menettelyä olisi helppo soveltaa.

– Olemme olleet innoissamme kokeilusta, mutta joutuneet välillä painamaan hiukan jarruakin sen soveltamiselle, sillä vanhat tilat, rakenteet ja resurssit hankaloittavat sitä. Emme saa koskaan sitä täysin toimimaan näissä vanhoissa rakenteissa, Kallioinen toteaa.

8.12.2016