Oikeustapaukset
5
/2015

Teija Metsäranta, johtava työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

Opettajan määräaikaisten virkasuhteiden peräkkäisyys

Opettaja voidaan katsoa otetun toistuvasti peräkkäin määräaikaisiin virkasuhteisiin siitä huolimatta, että virkasuhteiden väliin jäisi koulun kesäkeskeytyksen pituinen tauko. KHO:n päätöksessä otettiin kantaa myös nk. resurssiopettajuuteen määräaikaisuuden perusteena.

Kuva: Pixhill.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi syyskuussa päätöksen, jossa se katsoi päätoimiseksi tuntiopettajaksi ajalle 1.831.12.2010, 1.1. 4.6.2011 ja 1.8.201131.7.2012 otetun opettajan palvelussuhteiden olleen toistuvasti peräkkäisiä määräaikaisia virkasuhteita siitä huolimatta, että kesällä 2011 virkasuhteiden välissä oli lähes kahden kuukauden mittainen tauko.

Viranhaltijalain 3 §:n mukaan korvausvaatimus perusteettomasta tai ilman perusteltua syytä toistuvasti otetuista peräkkäisistä määräaikaisuuksista on esitettävä kuuden kuukauden kuluttua virkasuhteen päättymisestä. Kun kyse on peräkkäisistä virkasuhteista, määräaika lasketaan viimeisimmän virkasuhteen päättymisestä.

KHO viittaa päätöksen oikeudellisessa arviossaan viranhaltijalakiin ja sen esitöihin ja toteaa, että niistä ei ilmene, miten virkasuhteiden peräkkäisyyttä tulisi arvioida tilanteissa, joissa virkasuhteiden väliin jää lyhyehkö tauko.

KHO:n päätöksessä todetaan, että koska tauko ajoittuu koulun toiminnan kesäkeskeytysajalle, joka on vakinaisille opettajille palkallista vapaa-aikaa, tulee virkasuhteiden arvioida olleen peräkkäisiä. Asiassa huomioitiin myös määräaikaisten opettajien oikeus viranhaltijalaissa säädettyyn palvelussuhdeturvaan.

Resurssiopettajuus määräaikaisuuden perusteena

KHO ratkaisi asiassa myös sen, oliko kolmessa peräkkäisessä virkasuhteessa viranhaltijalain 3 §:n 2 momentin tarkoittama lainmukainen peruste määräaikaisen virkasuhteen käyttämiseen.

Näyttövelvollisuus lainmukaisen perusteen olemassaolosta on aina työnantajalla. Perusteen olemassaolo arvioidaan lähtökohtaisesti määräaikaisen virkasuhteen alkamisajankohdan olosuhteiden ja tuolloin tiedossa olleiden seikkojen perusteella.

Tapauksessa opettaja oli otettu päätoimiseksi tuntiopettajaksi perusopetuksen resurssiopetukseen. Resurssiopettajien palkkaaminen perustui vuosittain erikseen haettavaan ja myönnettävään valtionavustukseen. KHO katsoi, että resurssiopettajien työn jatkuminen oli ollut sillä tavoin epävarmaa, että työnantajalla oli viranhaltijalain 3 §:n tarkoittama työn luonteesta johtuva peruste peräkkäisten määräaikaisten virkasuhteiden käyttämiseen. Vaikka resurssiopettajatoimintaa jatkettiin vuosien ajan, katsoi KHO, että kaupungilla oli tehtävän luonteesta johtuva peruste määräaikaisen virkasuhteiden käyttämiseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että päätöksessä otettiin huomioon opetustyön erityinen luonne peräkkäisiä määräaikaisuuksia arvioitaessa. Kesäkeskeytys ei yksinään riitä ketjutusväitteen kumoamiseen. Väite perusteettomasta määräaikaisuudesta ei kuitenkaan menestynyt. Resurssiopettajan palkkaaminen perustui ylimääräiseen valtionapuun, josta päätettiin vuosittain. Tämä oli hyväksyttävä peruste kolmen peräkkäisen määräaikaisen virkasuhteen käyttämiselle.

12.11.2015

Yhteystiedot

Teija Metsäranta

johtava työmarkkinajuristi
Puhelin:
+358 9 771 2468
Matkapuhelin:
+358 50 562 7140
Sähköposti:
Teija.Metsaranta@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT