Työelämän kehittäminen
2
/2011

Teksti: Kaisa Koskela
Kuva: Ari Nakari

Hyvää hoitoa ja työhyvinvointia

– Hyvä työvuorosuunnittelu turvaa sen, että toiminta sujuu parhaalla mahdollisella tavalla potilaiden hyväksi, sanoo osastonhoitaja Merja Lahtinen.

Merja Lahtinen, osastonhoitaja. Kuvaaja Ari Nakari.

Etelä-Karjalan keskussairaalan tehoosastolla on käytössä työaika-autonomiaan perustuva työaikajärjestelmä. Autonominen työvuorosuunnittelu
perustuu pitkälti työntekijöiden omiin tarpeisiin, mutta olennaista on myös työvuorojen yhteensovittaminen.

Osastonhoitaja Merja Lahtinen pitää työaika-autonomiaa loistavana asiana.

– Työvuorolistan teon edetessä vuoroja muutetaan omaehtoisesti niin, että osaaminen ja vuorovahvuudet ovat hyvät. Esimiehen tehtävä on vastata siitä, että riittävä osaaminen ja henkilöstön määrä on kussakin työvuorossa turvattu.

yövuorosuunnittelu on myös tehtävä niin, että toiminta sujuu parhaalla mahdollisella tavalla potilaiden hyväksi. Teho-osastolla potilaiden hoidossa korostuu hoitajien erityisosaaminen.

– Joskus vuoroja joudutaan muuttamaan riittävän osaamisen turvaamiseksi. Esimerkiksi vähän tehokokemusta omaavat hoitajat suunnittelevat vuoronsa eri työvuoroihin, jotta osaamisen taso pystytään turvaamaan. Jokaisesta vuorosta löytyy kokenutta henkilöstöä.

Lahtinen uskoo, että työntekijöiden tyytyväisyys autonomiseen työvuorosuunnitteluun vaikuttaa hyvän hoidon toteuttamiseen. Vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen parantaa työtyytyväisyyttä ja auttaa henkilökohtaisessa jaksamisessa.

Lahtinen pitää autonomisessa työvuorosuunnittelussa tärkeänä yhteisöllisyyden toteutumista.

– Loppujen lopuksi siis myös työvuorosuunnittelun kautta pyritään niihin tavoitteisiin, joita teho-osastomme toiminnalle on asetettu.

Auttaa henkilöstön jaksamisessa

Etelä-Karjalan keskussairaala oli mukana työhyvinvointihankkeessa, johon liittyvässä kyselyssä hoitohenkilökunta toi esiin työvuoroihin liittyviä epäkohtia
sekä omia tarpeitaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.

Teho-osasto oli toinen pilottiosastoista, jotka lähtivät vuonna 2007 mukaan työaika-autonomiahankkeeseen. Tuolloin hoitohenkilökunta koki työaika-autonomiaan siirtymisen haasteellisen muutoksena. Positiivisten kokemusten jälkeen ovat autonomiaa toteuttavat yksiköt lisääntyneet, kertoo Lahtinen.

– Teho-osastollamme on tehty useita kyselyjä henkilöstölle työaikaautonomiaan liittyen. Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan teho-osaston henkilökunta oli erittäin tyytyväinen työaika-autonomiaan.

Palautteen mukaan sen katsottiin olevan parasta, mitä työhyvinvoinnin parantamiseksi on tehty kolmivuorotyöläiselle. Autonomisen työaikasuunnittelun myötä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on helpompaa.

– Työaikaergonomia ja sen toteutuminen on mahdollistanut aivan uudenlaisen
näkökulman kolmivuorotyöhön.

Työaikapankki toisi lisää joustavuutta

Vielä muutama vuosi sitten teho-osastolla oli käytössä vuosityöaika. Lahtisen mukaan se mahdollisti sen, että teho-osaston omaa osaavaa henkilökuntaa pystyttiin sujuvasti kohdentamaan ruuhkahuippuihin.

– Toisaalta hiljaisena aikana annettiin vastaavasti vapaata, kuitenkin niin, että riittävä osaaminen ja henkilöstömäärä oli käytössä.

Tuntien siirtäminen listalta toiselle oli mahdollista samoin kuin pitkien vapaiden
antaminen työntekijän tarpeiden mukaan.

– Hoitohenkilökunta oli vuosityöaikaan suurelta osin tyytyväinen. Tämä oli työnantajan kannalta edullista, koska sijaishenkilökunnan tarve väheni ja
osaaminen oli taattu.

Lahtinen odottaakin työaikapankkisysteemin käyttöönottoa, koska se lisäisi joustavuutta toimintaan sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta.

– Teho-hoitoon perehtynyttä sijaishenkilökuntaa on ajoittain vaikea saada. Oman tehohoitoon perehtyneen henkilökunnan käyttö ainakin osittain esimerkiksi ruuhkahuipuissa olisi toiminnan sujuvuuden ja erityisesti tehopotilaan näkökulmasta perusteltua. Myös henkilökunta saisi työaikapankin
myötä aiempaa parempia etuja tehdystä työstä.

21.4.2011