Työkykykoordinaattorit ovat melko uusi ammattikunta kunnissa, ja heidän tehtäväkuvansa on laaja. Työn painopiste on työkykyä ja työssä jatkamista tukevien keinojen etsimisessä yhdessä työntekijän, työterveyshuollon asiantuntijan, työnantajan ja eläkelaitoksen kanssa. Asiakkaita ovat kuntatyöntekijät, joilla voidaan arvioida olevan työkyvyttömyyden uhka.

Hallituksen viime syksynä antama esitysluonnos laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista törmäsi kritiikkiin kuntien roolin sivuuttamisesta palveluiden järjestämisessä. Ministeriryhmä sopi uudelleen luonnoksen sisällöstä 12. tammikuuta.

KunTeko 2020 -ohjelma on saanut jatkorahoituksen vuoden 2020 loppuun saakka. Jatkokaudella palvelut uudistuvat.

Uusia alueellisia brunssitilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea tarpeen mukaan. Ideana on keskustella työelämän kehittämisen kokemuksista ja ongelmista sekä etsiä ongelmiin ratkaisuja.

Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia niin työnantajan kuin -tekijän näkökulmasta.

Ammatillista koulutusta tarjoavan koulutuskuntayhtymä Omnian opiskelijoista jo runsas neljännes on vieraskielisiä. Enimmäkseen maahanmuuttajat opiskelevat kantasuomalaisten rinnalla, mutta heille on räätälöity myös omia koulutuksia työvoimapula-aloille yhteistyössä työnantajien kanssa. Työpaikoissa maahanmuuttajat ovat osoittautuneet pidetyiksi työntekijöiksi kunhan kieliongelmat voitetaan.

Kunta-alalla on tilaa ja tarvetta rekrytoida muualta tulleita. Maahanmuuttajat työntekijöinä ovat mahdollisuus.

On arvokasta, että kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat yhteisellä päätöksellä päättäneet käynnistää työn murroksen pitkäjänteisen seurannan kunta-alalla. Yhteisen tilannekuvan ja tietopohjan muodostaminen on välttämätöntä, jota kykenemme paremmin ennakoimaan muutoksia ja tekemään kehittämisehdotuksia kuntapalveluiden ja työelämän parantamiseksi

Työnantaja määrittelee työnjohto-oikeuden nojalla, millaista kielitaitoa tehtävään rekrytoitavalta edellytetään tai millaista kielitaitoa tarvitaan, mikäli tehtävissä tapahtuu muutoksia. Tässä otetaan huomioon työnantajan tarpeet, tehtävän sisältö ja vaatimukset sekä lainsäädäntö ja mahdolliset viranomaisohjeet kielitaitovaatimuksista.

Kuntatyöntekijät olivat vuonna 2017 poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, osoittavat tuoreimmat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tällä tasolla vuodesta 2013 lähtien.