Kuntien vastuullisuutta yritysnäkökulmasta pohtiva Aller-konsernin toimitusjohtaja ja Turun yliopiston osa-aikainen työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä näkee kuntien ja yritysten vastuullisuuskysymyksissä useita yhtymäkohtia.

Sopimusalakohtaisten työryhmien tehtävät on kirjattu sopimusten allekirjoituspöytäkirjoihin. Niiden lisäksi KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet sopimuskaudelle muun muassa ns. SOTE-ryhmiä.

KT Kuntatyönantajat selvitti eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattiryhmien työvoimatilanteen 1. marraskuuta 2017. Työvoimatilannetta selvitettiin kaikkiaan noin 30 ammattinimikkeessä, joissa on yhteensä noin 120 212 vakanssia.

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo sopivat yhteisestä linjauksesta työn murroksen seurantaan kunta-alan pääneuvotteluryhmässä 11. lokakuuta.

Työelämän lainsäädäntö on kovan uudistamispaineen alla. Painetta muutoksiin tuovat työn murros sekä kotimainen ja EU:n oikeuskäytäntö.

Selvityksissä kuntatyönantajilta tiedusteltiin 26.–28. syyskuuta ja 22.–23. lokakuuta toteutuneiden työtaisteluiden vaikutuksia.Työtaisteluista jälkimmäisen järjesti Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Kansallista työn kehittämisohjelmaa tarvitaan, koska työn murros muuttaa työtehtäviä, toimintatapoja ja työn organisointitapoja seuraavien vuosikymmenien aikana.

Työsopimus tai virkasuhde solmitaan usein toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta perustellusta syystä voidaan työntekijä tai viranhaltija ottaa määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen. Syitä voivat olla esimerkiksi sijaisuus, avoimen toimen tai viran hoito tai työn projektiluontoisuus.

Lounais-Suomen ihmeeksi kutsutun voimakkaan kasvun takana ovat erityisesti meri- ja autoteollisuus sekä teknologiayritykset, jotka ovat onnistuneet hankkimaan tilauksia pitkälle 2020-luvun puolelle. Alueen julkisrahoitteiset toimijat ovat tukemassa menestystä.

Viikkotyöajasta suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin  (sak-työtehtäviin) varattava työaikaosuus nousi noin 13 prosenttiin. Viikkotyöajasta varattava työaikaosuus keskitettiin suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen.