Jokaisessa pöydässä ovat esillä perinteiset palkkaan, työaikaan ja muihin työehtoihin liittyvät kysymykset. Niihin vaikuttavat – suoraan tai välillisesti – myös erilaiset yhteiskunnalliset ja muut muutokset, kuten väestökehitys, sisäiset ja ulkoiset muuttoliikkeet, työn uudet muodot ja muu murros ja digitalisaatio.

On olemassa riski, että liittokierroksen tavoitteidenasettelu perustuu nousukauden hyvään taloustilanteeseen eikä siinä noteerata Suomen talouden käännettä riittävästi. Alenevien kasvunäkymien oloissa käytävällä työmarkkinakierroksella on todennäköisesti suurin vaikutus myös Rinteen hallituksen asettaman 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseen.

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota ei näytä lientyvän – päinvastoin on merkkejä jopa sen kiihtymisestä ja siirtymisestä tulleista valuuttoihin. Saksassa, joka on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja Euroopan talousvetureita, talous osoittaa hiipumisen merkkejä. Italiassa hallituksen eroaminen nostaa riskiä uuden eurokriisin syntymisestä, jos uusi hallitus ei noudata EU:n taloussääntöjä.

KT:n viestintä ideoi mahdollisia tulevaisuuden ammattinimikkeitä kunta-alalla. Pyysimme KT:n osaamisen kehittämisen asiantuntijaa Sanja Mursua arvioimaan, miten todennäköisiä tai epätodennäköisiä arvauksemme tulevaisuuden töistä ovat.

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat valmistelleet viime keväästä lähtien yhteistä osuuskuntaa tuottamaan erikoissairaanhoidon palveluita piirien sairaaloille.

Näillä näkymin kaikki piiirit – Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Länsi-Pohja – ovat lähdössä osuuskuntamalliin mukaan.

KT toteutti vuoden 2018 loppupuolella kyselyn kuntien ja kuntayhtymien omalle henkilöstölle järjestetyn työterveyshuollon hankinnasta ja yhteistyön toimivuudesta työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa.

KT:n valtuuskunnan hyväksymät tavoitteet hallitusohjelmaan 2019-2022 ovat laaja kokonaisuus erilaisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät siihen, että julkinen talous olisi vakaalla pohjalla ja kunnilla ja kuntayhtymillä olisi työnantajina kilpailukykyiset lähtökohdat palvelujen tuottamiseen.

Vuosi 2019 on sopimuskauden 2018–2019  toinen vuosi, jona toteutetaan kaksi sopimuskorostusta: paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 ja yleiskorotus 1.4.2019.

Sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 2,36 prosenttia. Lisäksi tammikuussa maksetaan tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, jonka kustannusvaikutus on 0,67 prosenttia.

Kunnat ja kuntayhtymät säästivät viime vuonna henkilöstömenoissa 214 miljoonaa euroa, mikä on 1,1 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista. Säästöt hankittiin lähes ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Sama linja näyttää jatkuvan, kertoo KT:n tammikuussa julkistama tiedustelu.

Kuntasektorin työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohden laskettuna olivat vuonna 2016 keskimäärin 48 740 euroa. Valtiolla kustannukset olivat 59 296 euroa ja yksityisellä sektorilla 57 368 euroa. Sektorien väliset erot johtuvat pääosin erilaisista palkkatasoista.