Teknisten sopimuksessa toteutetaan  yleiskorotukset samoina ajankohtina kuin muillakin sopimusaloilla.  1. toukokuuta lukien palkkoja tarkistetaan yleiskorotuksella, jossa tehtäkohtaisen palkan korotus on 26 euroa, kuitenkin vähintään 1,25 prosenttia. Henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotetaan 1,25 prosentilla.

TTES:n perustuntipalkkoja, urakkapalkkoja ja nuorten palkkaa korotetaan 1.toukokuuta tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 15-20 senttiä tunnissa.

Urakkapalkkoja, korotetaan keskimäärin 1,25 prosenttia. Osaurakkahinnoittelun tavoiteansioita korotetaan 1,25 prosenttia. Työkokemuslisiä, henkilökohtaisia lisiä ja työolosuhdelisiä ei koroteta.

Eduskunnan hyväksyttyä sote- ja maakuntauudistuslait aloittaa maakuntien väliaikaishallinto, joka valmistelee uudistuksen toimeenpanon, ja uudet maakuntatyönantajat aloittavat vuoden 2020 alusta.

Kuntien vastuullisuutta yritysnäkökulmasta pohtiva Aller-konsernin toimitusjohtaja ja Turun yliopiston osa-aikainen työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä näkee kuntien ja yritysten vastuullisuuskysymyksissä useita yhtymäkohtia.

Sopimusalakohtaisten työryhmien tehtävät on kirjattu sopimusten allekirjoituspöytäkirjoihin. Niiden lisäksi KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet sopimuskaudelle muun muassa ns. SOTE-ryhmiä.

KT Kuntatyönantajat selvitti eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattiryhmien työvoimatilanteen 1. marraskuuta 2017. Työvoimatilannetta selvitettiin kaikkiaan noin 30 ammattinimikkeessä, joissa on yhteensä noin 120 212 vakanssia.

Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino on poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2019 tilinpäätösten ennakkotiedot ovat huonoimmat nykyisen kirjanpitojärjestelmän aikana ja kertovat karua kieltä kuntien todellisesta tilanteesta. Veroja korotetaan, velkaantuminen kasvaa ja sopeutustoimet jatkuvat.

Painavin vaikuttava tekijä on kuntatalous ja sen kehno tila. Kunnilla, kaupungeilla ja niiden perustamilla kuntayhtymillä ovat rahat vähissä. Perinteisesti kunta-alalla on ollut hyvin vähän yt-neuvotteluja, mutta viime vuonna taloudellinen tilanne pakotti käyttämään näitä keinoja poikkeuksellisen laajalti.

Jämsän kaupungin kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen sanoo suoraan, että Jämsässä on  asetettu tavoitteeksi henkilöstötuottavuuden parantaminen. 

– Meillä saa siis sanoa ääneen sanan henkilöstötuottavuus. Ainoa toimiva tapa edistää sitä on työhyvinvoinnista huolehtiminen. Työhyvinvoinnista ja rahasta voi myös puhua samassa lauseessa.

Kuntataloudessa on tilanne, jossa tulot eivät riitä kattamaan menoja. Tästä kertovat muun muassa viimeaikaiset poikkeuksellisen laajat yt-neuvottelut kunta-alalla. Taloudellisessa kurimuksessa ovat kuntien lisäksi monet kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit.