Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino on poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2019 tilinpäätösten ennakkotiedot ovat huonoimmat nykyisen kirjanpitojärjestelmän aikana ja kertovat karua kieltä kuntien todellisesta tilanteesta. Veroja korotetaan, velkaantuminen kasvaa ja sopeutustoimet jatkuvat.

Painavin vaikuttava tekijä on kuntatalous ja sen kehno tila. Kunnilla, kaupungeilla ja niiden perustamilla kuntayhtymillä ovat rahat vähissä. Perinteisesti kunta-alalla on ollut hyvin vähän yt-neuvotteluja, mutta viime vuonna taloudellinen tilanne pakotti käyttämään näitä keinoja poikkeuksellisen laajalti.

Jämsän kaupungin kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen sanoo suoraan, että Jämsässä on  asetettu tavoitteeksi henkilöstötuottavuuden parantaminen. 

– Meillä saa siis sanoa ääneen sanan henkilöstötuottavuus. Ainoa toimiva tapa edistää sitä on työhyvinvoinnista huolehtiminen. Työhyvinvoinnista ja rahasta voi myös puhua samassa lauseessa.

Kuntataloudessa on tilanne, jossa tulot eivät riitä kattamaan menoja. Tästä kertovat muun muassa viimeaikaiset poikkeuksellisen laajat yt-neuvottelut kunta-alalla. Taloudellisessa kurimuksessa ovat kuntien lisäksi monet kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit. 

Joulukuussa aloitti työnsä uusi EU-komissio, jonka puheenjohtajana toimii saksalainen Ursula von der Leyen. Hän linjasi osana talouspoliittista ohjelmaa, että komissio tekee aloitteen vähimmäispalkasta jokaiselle työntekijälle Euroopan Unionin alueella. 

Palkansaajan ostovoiman suojelemiseksi negatiivinen kustannusvaikutus tehtiin työaikoja pidentämällä. Kiky-tunnit eivät siis tulleet ilman kustannusvaikutusta, vaan niillä nimenomaan haettiin kustannustason laskua. Pohjana olivat Suomen Pankin laskelmat.

Vuoden alussa työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuuteen. Hallitusohjelmassa sovitun siirron tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa ja kytkeä työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuutto vahvemmin osaksi työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. 

Vuonna 2018 kuntasektorilla työskenteli noin 15 600 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Thaimaa, entinen Jugoslavia ja Somalia.

Suomi työolojen kansainvälistä kärkeä

Suomi menestyy hyvin työolojen kansainvälisissä vertailuissa ja kamppailee kärkisijoista muun muassa Tanskan ja Norjan kanssa. 

Jokaisessa pöydässä ovat esillä perinteiset palkkaan, työaikaan ja muihin työehtoihin liittyvät kysymykset. Niihin vaikuttavat – suoraan tai välillisesti – myös erilaiset yhteiskunnalliset ja muut muutokset, kuten väestökehitys, sisäiset ja ulkoiset muuttoliikkeet, työn uudet muodot ja muu murros ja digitalisaatio.