Joulukuussa aloitti työnsä uusi EU-komissio, jonka puheenjohtajana toimii saksalainen Ursula von der Leyen. Hän linjasi osana talouspoliittista ohjelmaa, että komissio tekee aloitteen vähimmäispalkasta jokaiselle työntekijälle Euroopan Unionin alueella. 

Palkansaajan ostovoiman suojelemiseksi negatiivinen kustannusvaikutus tehtiin työaikoja pidentämällä. Kiky-tunnit eivät siis tulleet ilman kustannusvaikutusta, vaan niillä nimenomaan haettiin kustannustason laskua. Pohjana olivat Suomen Pankin laskelmat.

Vuoden alussa työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuuteen. Hallitusohjelmassa sovitun siirron tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa ja kytkeä työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuutto vahvemmin osaksi työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. 

Vuonna 2018 kuntasektorilla työskenteli noin 15 600 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Thaimaa, entinen Jugoslavia ja Somalia.

Suomi työolojen kansainvälistä kärkeä

Suomi menestyy hyvin työolojen kansainvälisissä vertailuissa ja kamppailee kärkisijoista muun muassa Tanskan ja Norjan kanssa. 

Jokaisessa pöydässä ovat esillä perinteiset palkkaan, työaikaan ja muihin työehtoihin liittyvät kysymykset. Niihin vaikuttavat – suoraan tai välillisesti – myös erilaiset yhteiskunnalliset ja muut muutokset, kuten väestökehitys, sisäiset ja ulkoiset muuttoliikkeet, työn uudet muodot ja muu murros ja digitalisaatio.

On olemassa riski, että liittokierroksen tavoitteidenasettelu perustuu nousukauden hyvään taloustilanteeseen eikä siinä noteerata Suomen talouden käännettä riittävästi. Alenevien kasvunäkymien oloissa käytävällä työmarkkinakierroksella on todennäköisesti suurin vaikutus myös Rinteen hallituksen asettaman 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseen.

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota ei näytä lientyvän – päinvastoin on merkkejä jopa sen kiihtymisestä ja siirtymisestä tulleista valuuttoihin. Saksassa, joka on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja Euroopan talousvetureita, talous osoittaa hiipumisen merkkejä. Italiassa hallituksen eroaminen nostaa riskiä uuden eurokriisin syntymisestä, jos uusi hallitus ei noudata EU:n taloussääntöjä.

KT:n viestintä ideoi mahdollisia tulevaisuuden ammattinimikkeitä kunta-alalla. Pyysimme KT:n osaamisen kehittämisen asiantuntijaa Sanja Mursua arvioimaan, miten todennäköisiä tai epätodennäköisiä arvauksemme tulevaisuuden töistä ovat.