Kainuu tunnetaan työttömistään. Alueen työttömyysaste oli vuonna 2002 peräti 22 prosenttia samaan aikaan, kun koko maassa työttömiä oli 12 prosenttia.

Etelä-Karjalassa on tehty laajaa yhteistyötä työllisyyden hoidossa jo pitkään. Se oli muutosjohtaja Johanna Ilmonin mukaan yksi syy siihen, miksi maakunta jäi kuntakokeilun ulkopuolelle.

Vuosityöaikaan on siirtymässä elokuussa yhteensä seitsemän ala-astetta – kaksi Vantaalta ja Helsingistä sekä kolme Lahdesta. Tarkoitus oli saada kokeiluihin myös yläasteita ja yhtenäiskouluja, mutta ehdolla olleista kouluista ei löytynyt opettajilta riittävästi kannatusta kokeiluun lähtemiseen.

Kunta-alalla sattui vuonna 2016 noin 27 500 työtapaturmaa, joista noin 20 700 työpaikalla. Neljännes kaikista tapaturmista oli työmatkatapaturmia. Tiedot tulevat ilmi Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisemista tapaturmatilastoista.

Kunta-alan tapaturmataajuus on pysynyt varsin alhaisena. Vuonna 2016 kuntasektorilla sattui 23 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Kuntatyöntekijät olivat vuonna 2017 poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, osoittavat tuoreimmat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tällä tasolla vuodesta 2013 lähtien.

– Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei ole sote- ja maakuntauudistuksessa aktiivinen toimija, sanoo tuore korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi. Hän aloitti tehtävässä syyskuun alussa.

Kotkan kaupungintalo kohoaa vakaana torin vieressä. Sisällä talossa eletään kuitenkin muutosten aikaa. Uuden Kymsote-kuntayhtymän valmistelut ovat hyvässä vauhdissa ja usko uuteen on luja.

Työnantaja käytti määräaikaisuuden perusteena opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen 986/1998 13 a §:ää. Sen mukaan opettaja voidaan pedagogisen pätevyyden puuttuessa palkata antamaan opetusta sillä ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa suorittaa pedagogiset opinnot. Pykälä ei kuitenkaan liity viran määräaikaiseen täyttämiseen.

Kunnat ja kuntayhtymät ovat rekrytoineet noin 46 500 uutta henkilöä vuoden aikana. Tämä vastaa kymmentä prosenttia koko kunta-alan henkilöstömäärästä, joka on 449 000. Tieto perustuu Tilastokeskuksen kunta-alan palkkatilaston lokakuun poikkileikkaustietoon vuosilta 2015 ja 2016.

KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan vuonna 2016 täydennyskoulukseen osallistui 71 prosenttia kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,4 koulutettua henkilöä kohden.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten täydennyskoulutusta annettiin lääkäreille, hammaslääkäreille sekä muulle korkeakoulutetulle sote-henkilöstölle.