
Aluevaltuutetut päättävät sote- ja pela-palveluista
Tammikuun aluevaaleissa valitaan 1 397 valtuutettua hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin.

Sote-alan koulutusta lisättävä
Keinoja turvata sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus etsitään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työmarkkinaosapuolten yhteisessä työryhmässä. KT edustaa työryhmässä kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia.

TYÖ2030-ohjelma rakentaa maailman parasta työelämää
TYÖ2030-ohjelma on kansallinen työelämän kehittämisohjelma. Se on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.

Kuntatyönantajien eläkemaksu alenee
Euroissa eläkemaksun 0,4 prosenttiyksikön vähentyminen merkitsee noin 80 miljoonaa euroa. KT:n pitkäaikaisena tavoitteena on ollut eläkemaksutason alentaminen. KT pääsi mukaan Kevan hallitukseen vuonna 2020.

Koulutusalalle työrauhaa perusasioihin
Koulutukseen ja sen johtamiseen liittyy oleellisesti suora vuorovaikutus oppilaiden ja henkilöstön välillä. Tätä ei saa unohtaa, kun koulutuksen järjestäjille sälytetään erilaisia valtakunnallisia hallinnollisia tehtäviä.
Palkka- ja tilastokäsitteet tutuiksi
Kunnan työ- ja virkaehtosopimuksissa on määritetty hinnoittelutunnuksittain vähimmäispalkka, jota pienempää tehtäväkohtaista palkkaa ei saa kyseisestä tehtävästä maksaa. Jokaisella kunnallisella työnantajalla on oma paikallinen tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä, jonka mukaan palkat määräytyvät.

Uusia tarkistuspisteitä pitkissä sairauslomissa
Sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan vuoden 2022 alusta. Tavoitteena on täydentää työkyvyn arviointia työterveysyhteistyössä sekä Kelan kuntoutustarpeen arviointiprosessia.

Parempaa työelämää työtapaturmia ehkäisemällä
Kunta-alalla sattui viiden edellisen vuoden aikana työtapaturmia keskimäärin 27 000 vuodessa. Nämä jakautuivat työssä sattuneisiin tapaturmiin, ammattitauteihin sekä kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sattuneisiin tapaturmiin.

Lakko voi jättää jäljen työyhteisöön
Lakko jo asetelmana luo jännitteitä työyhteisön vuorovaikutukseen. Tavallisesti työssä huomio on työn tekemisessä osana työyhteisöä. Lakko tuo työpaikalle asetelman, jossa jokainen tiedostaa, edustaako työnantajaa vai työntekijää. Lakko asettaa siis jo itsessään vastakkain työsuhteen osapuolet.

Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain
Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on tehtävien vaativuus. Tehtäväkohtaisen palkan osuus kokonaisansioista vaihtelee sopimusaloittain lääkäreiden 66 prosentista KVTES:n lähes 90 prosenttiin.
Palvelusaikaan sidotut lisät perustuvat työkokemusvuosiin ja henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan.