Ammattien katoamisen syynä ovat usein olleet keksinnöt ja muu tekninen kehitys. Ne ovat parantaneet työn tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä.

Työntekijän palkkaaminen on sekä kallista että aikaa vievää toimintaa. Siinä on oltava tarkka, viisas ja oikeudenmukainen.

Muutamilla paikkakunnilla sote-palveluiden valinnanvapautta on jo kokeillaan. Keski-Uudellamaalla ollaan pitkällä – ja tyytyväisiä.

Niin yksityiset kuin julkiset palveluntarjoajat joutuvat kokeilun aikana pohtimaan, miten ne ottavat huomioon sekä asiakkaat että eurot.

Viime vuoden suuri ponnistus, kilpailukykysopimus, on nyt voimassa. Vireillä on jo jatko, kikyssä sovitun Suomen mallin muovaaminen sopimuksiksi.

Toteutuessaan järjestämislaki mullistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja johtaa suurten työnantajaorganisaatioiden perustamiseen. Peruskuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, jota on lukumäärältään noin 100 000, siirtyy kuntayhtymien palvelukseen.

Sari Ojasen mukaan kuntien palvelutoiminta muuttuu niin sote-uudistuksessa kuin kuntarakenneuudistuksessakin, mutta myös pienempinä muutoksina kuten palvelujen osittaisena ulkoistamisena ja palvelujen takaisin omaksi työksi ottamisena.

– Sote-uudistus tuo uusia suuria kansallisesti merkittäviä työnantajia, joiden palvelukseen henkilöstöä kunnista siirtyy.

Henkilöturvallisuusselvityksellä tarkoitetaan laissa työntekijän tai henkilön nuhteettomuuden tai luotettavuuden varmistamiseksi laadittavaa selvitystä hänen taustastaan.

Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen toiminta päättyy vuoden lopussa. Valtakunnallinen yhteistyöelin toimi sisäasianministeriön johdolla neljän vuoden ajan. Työryhmän jäsenet edustavat laajasti pelastusalan toimijoita ja mukana työryhmässä olivat myös työmarkkinaosapuolet.

Eläkeuudistus on keskeinen osa maan hallituksen rakenneohjelmaa. Suomen talouspolitiikan uskottavuuden kannalta on välttämätöntä toteuttaa myös sote-uudistus ja kuntien tehtävien sekä velvoitteiden vähentäminen suunnitellulla tavalla. Akavan poisjäänti sopimuksesta oli valitettavaa.

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat jo keväällä eläkeneuvottelujen lähtökohdaksi ja tavoitteeksi sen, että ratkaisu nostaa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta runsaalla yhdellä prosenttiyksiköllä.