Tässä KT-lehden numerossa päätimme pureutua työllisyyteen. Aihe on ajankohtainen, koska kunnissa valmistellaan suurta TE-uudistusta, jonka aika koittaa vuoden 2025 vaihteessa. Samaan aikaan hallitus ponnistelee työllisyysasteen nostamiseksi.

Työvoimapula on kaikkein suurinta kunta- ja hyvinvointialoilla. Se vaikeuttaa merkittävästi lakisääteisten peruspalvelujen tuottamista. Tämä on tunnistettu hallitusohjelmassa ja työvoimapulan ratkaisemiseksi on esitetty useita keinoja. Nyt on olennaista konkretisoida toimenpiteet mahdollisimman nopeasti.

Kainuu tunnetaan työttömistään. Alueen työttömyysaste oli vuonna 2002 peräti 22 prosenttia samaan aikaan, kun koko maassa työttömiä oli 12 prosenttia.

Vuosityöaikaan on siirtymässä elokuussa yhteensä seitsemän ala-astetta – kaksi Vantaalta ja Helsingistä sekä kolme Lahdesta. Tarkoitus oli saada kokeiluihin myös yläasteita ja yhtenäiskouluja, mutta ehdolla olleista kouluista ei löytynyt opettajilta riittävästi kannatusta kokeiluun lähtemiseen.

Kunta-alalla sattui vuonna 2016 noin 27 500 työtapaturmaa, joista noin 20 700 työpaikalla. Neljännes kaikista tapaturmista oli työmatkatapaturmia. Tiedot tulevat ilmi Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisemista tapaturmatilastoista.

Kunta-alan tapaturmataajuus on pysynyt varsin alhaisena. Vuonna 2016 kuntasektorilla sattui 23 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Kuntatyöntekijät olivat vuonna 2017 poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, osoittavat tuoreimmat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tällä tasolla vuodesta 2013 lähtien.

– Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei ole sote- ja maakuntauudistuksessa aktiivinen toimija, sanoo tuore korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi. Hän aloitti tehtävässä syyskuun alussa.

Kotkan kaupungintalo kohoaa vakaana torin vieressä. Sisällä talossa eletään kuitenkin muutosten aikaa. Uuden Kymsote-kuntayhtymän valmistelut ovat hyvässä vauhdissa ja usko uuteen on luja.