Koronapandemia aiheutti kahden viime vuoden aikana isoja shokkeja talouteen. Rajoitustoimet vaikuttivat eri toimialoilla hyvin eri tavoin. Valtiot velkaantuivat, kun ne hyvittivät pandemian kustannuksia yrityksille ja kansalaisille.

Kunta- ja hyvinvointitaluetyönantajat KT julkaisee syyskuussa uudet hallitusohjelmatavoitteensa tulevalle hallituskaudelle.

Stigmatisaatio on todella viheliäinen ongelma, koska se liittyy niin vahvasti ihmisen perusluonteeseen. Näin kertoo stigmaan perehtynyt väitöskirjatutkija ja sosiaalityön asiantuntija Essi Rovamo.

Monessa kuntaorganisaatiossa laadittiin korona-aikana uudet etä- tai hybridityöohjeet, jotka on nyt otettu käyttöön. Hybridityössä haetaan onnistunutta tapaa yhdistellä etä- ja lähityötä. Joidenkin organisaatioiden ohjeissa puhutaan myös monipaikkaisesta työstä.

KT on mukana hankkeessa, koska kunta-­ala ja hyvinvointialueet tarvitsevat osaajia muun muassa sosiaali-­­ ja terveydenhoitoon, varhaiskasvatukseen ja opetukseen, kaavoitukseen ja rakentamiseen. Suomen houkuttelevuutta ja osaamista kansainvälisessä rekrytoinnissa on parannettava.  

Yksityisellä sektorilla vientialojen työehtosopimusneuvottelut ovat edenneet siten, että näkyvillä on jotain osviittaa niin sanotusta yleisestä linjasta Tälle vuodelle sovittujen palkankorotusten taso on noin kahden prosentin tienoilla. Vaihteluväli on ollut 1,8–2,0 prosenttia.

Uudessa strategiassa on huomioitu KT:n itsenäinen asema 1. heinäkuuta alkaen ja tuleva hyvinvointialueuudistus, joka muuttaa KT:n toimintaympäristöä. Uudistus muuttaa myös neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää.

Hyvinvointialuejohtajan virasta säädetään laissa hyvinvointialueesta, jonka mukaan hyvinvointialue johtajan valitsee valtuusto joko toistaiseksi tai määräajaksi.