TTES:n perustuntipalkkoja, urakkapalkkoja ja nuorten palkkaa korotetaan 1.toukokuuta tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 15-20 senttiä tunnissa.

Urakkapalkkoja, korotetaan keskimäärin 1,25 prosenttia. Osaurakkahinnoittelun tavoiteansioita korotetaan 1,25 prosenttia. Työkokemuslisiä, henkilökohtaisia lisiä ja työolosuhdelisiä ei koroteta.

Eduskunnan hyväksyttyä sote- ja maakuntauudistuslait aloittaa maakuntien väliaikaishallinto, joka valmistelee uudistuksen toimeenpanon, ja uudet maakuntatyönantajat aloittavat vuoden 2020 alusta.

Kuntien vastuullisuutta yritysnäkökulmasta pohtiva Aller-konsernin toimitusjohtaja ja Turun yliopiston osa-aikainen työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä näkee kuntien ja yritysten vastuullisuuskysymyksissä useita yhtymäkohtia.

Sopimusalakohtaisten työryhmien tehtävät on kirjattu sopimusten allekirjoituspöytäkirjoihin. Niiden lisäksi KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet sopimuskaudelle muun muassa ns. SOTE-ryhmiä.

KT Kuntatyönantajat selvitti eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattiryhmien työvoimatilanteen 1. marraskuuta 2017. Työvoimatilannetta selvitettiin kaikkiaan noin 30 ammattinimikkeessä, joissa on yhteensä noin 120 212 vakanssia.

Vuosityöaikaan on siirtymässä elokuussa yhteensä seitsemän ala-astetta – kaksi Vantaalta ja Helsingistä sekä kolme Lahdesta. Tarkoitus oli saada kokeiluihin myös yläasteita ja yhtenäiskouluja, mutta ehdolla olleista kouluista ei löytynyt opettajilta riittävästi kannatusta kokeiluun lähtemiseen.

Kunta-alalla sattui vuonna 2016 noin 27 500 työtapaturmaa, joista noin 20 700 työpaikalla. Neljännes kaikista tapaturmista oli työmatkatapaturmia. Tiedot tulevat ilmi Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisemista tapaturmatilastoista.

Kunta-alan tapaturmataajuus on pysynyt varsin alhaisena. Vuonna 2016 kuntasektorilla sattui 23 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Kuntatyöntekijät olivat vuonna 2017 poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, osoittavat tuoreimmat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tällä tasolla vuodesta 2013 lähtien.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia oli Suomessa viime vuonna 384 000. Tämä on 7,6 prosenttia koko Suomen väestöstä. Vuodesta 1990, jolloin ulkomaalaistaustaisia oli 38 000, heidän määränsä on yli kymmenkertaistunut.

– Meidän huoltosuhteemme paikkaamiseen mikään maahanmuutto ei riitäisi.

Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkosen näkemys väestön ikääntymiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon on karu mutta tosi. Hän kuitenkin kannattaa työperäistä maahanmuuttoa, muuten monet työt ovat vailla tekijöitä.