Itsehallintoalueiden perustamisessa on kyse Suomen suurimmasta liikkeenluovutuksesta. Itsehallintoalueille siirtyvän kunnallisen henkilöstön määrä on yli 200 000 ja työvoimakustannukset ovat noin 10 miljardia euroa vuodessa.

Kuluvan vuoden talouskasvu on jäämässä jälleen lähes pakkasen puolelle ja työttömyysluvut ovat kasvaneet huolestuttavaa vauhtia. Pelkästään perinteiset työmarkkinaratkaisut eivät enää riitä ratkaisemaan kilpailukyvyn, työllisyyden ja julkisen talouden ongelmia, vaan nyt tarvitaan viiden prosentin työvoimakustannusten alentaminen.

Kun keskusjärjestöratkaisu on syntynyt, KT ja pääsopijajärjestöt käyvät kunta-alan sektorikohtaiset sovellusneuvottelut kesäkuun loppuun mennessä.

Parlamentaarisen enemmistöhallituksen ohjelman vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoihin on poikkeuksellisen suuri. Siksi puolueiden vaaliohjelmiin ja varsinaisiin hallitusneuvotteluihin pyritään vaikuttamaan monelta taholta. Myös KT valmistelee omia hallitusohjelmatavoitteitaan.

Kunta-alalla työskenteli 419 000 palkansaajaa lokakuussa 2017. Henkilöstömäärä väheni 2 233 palkansaajalla eli puolella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tuoreesta kuntasektorin palkkatilastosta.

– Hyvän sotilasjohtajan pitää olla luova ja kekseliäs, valmis ottamaan riskejä ja taktisesti herkkävainuinen. Tällaisesta johtamisesta pitää palkita ja siltä pitää sietää hiukan virheitäkin, sanoo everstiluutnantti ja filosofian tohtori Aki-Mauri Huhtinen.

Tartuntatautilain mukaisten rokotusten tarkoituksena on suojata potilaita ja asiakkaita. Työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotussuojasta on säädetty tartuntatautilain 48 §:ssä.

KT:n uusi valtuuskunta aloitti kautensa 2018–2020 järjestäytymiskokouksella 17. tammikuuta Kuntatalossa. Uutena puheenjohtajana aloitti Vantaan henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen (sd.). Hän on ollut KT:n valtuuskunnan varsinainen jäsen kahdella edellisellä kaudella vuodesta 2009 lähtien.

Jorma Haapanen (kok.)

Kotkan hyvinvointipalveluiden palvelujohtaja