Tekoäly helpottaa sotetyön kirjaamista ja paperityötä

Tekoälystä on hyötyä, kun se helpottaa virkavastuulla toimivien ammattilaisten työtä. Näin tiivisti CGI:n innovaatiojohtaja Miika Leminen KT:n ratkaisufoorumissa Kuntatalossa 3. syyskuuta.

– Tekoäly ei poista vastuuta, mutta voi keventää työkuormaa, Leminen sanoo.

Leminen toivoo tekoälyn vähentävän esimerkiksi lääkärien, hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden kirjaamista ja papereihin perehtymistä, joka vie pahimmillaan tunteja jokaisesta työpäivästä ja vähentää näin suoraa asiakas- ja potilastyöhön käytettävää työaikaa.

– Hakeuduin tähän työtehtävään, koska mielestäni ammattilaisten aika pitäisi jakautua ihan eri tavalla, tekoälyavusteista kehittämistyötä tekevä Miika Leminen sanoo.

Hänen mukaansa toimiva tekoälyn käyttö voi vähentää isolla työnantajalla jopa tuhat henkilötyövuotta, mutta se ei saa aiheuttaa haittaa. Hän on työskennellyt aiemmin HUSissa, jossa on otettu käyttöön runsaasti erilaisia tekoälysovelluksia.

– Ne työntekijät hyötyvät tekoälyn käytöstä, jotka hoksaavat, että minun pitää itse toimia hieman eri tavalla, Leminen antaa vinkin.

Avoin asenne tekoälytyöhön onkin avainasemassa, että tekoälystä hyödytään hyvinvointialueilla.

"Ne työntekijät hyötyvät tekoälyn käytöstä, jotka hoksaavat, että minun pitää itse toimia hieman eri tavalla."

Huimaa nopeutta

Lääkärien kirjaamisapureita on jo käytetty osassa terveyskeskuksista, esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Nummelassa. Niistä on saatu lupaavia tuloksia. Nyt apurit ovat tulossa käyttöön sosiaalityöhön. Tekoälyapuri luo jokaisen asiakkaan tiedoista tiivistelmän ja helpottaa tiedon etsimistä. Tarkastamisvastuu kirjaamisista jää tietenkin ammattilaisille – siis ihmisille.

Leminen näytti Kuntatalon foorumiyleisölle keksityn Emma-tytön tietojen kirjaamisnopeutta, mikä oli huimaa. Saneltu tai kirjoitettu kotikäynnin yhteenveto muuttui muutamassa minuutissa koherentisti täytetyksi lomakkeeksi suoraan asiakastietojärjestelmään. Lisäksi tekoälyapuri ehdotti heti uutta kalenteriaikaa sosiaalityöntekijälle tytön asioiden saamiseksi kuntoon.

Koska tekoälyapurit tunnistavat suomen ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä, siitä voi olla tulevaisuudessa iso hyöty maahanmuuttajataustaisille työntekijöille, jotka vasta opettelevat suomea.

Ammattilaiset voivat käyttää omaa äidinkieltään ohjelmassa, ja antaa tekoälyn kääntää lauseensa suomeksi. Kehitys vaikuttaa lupaavalta, mutta vain jos tekoälyä käytetään oikein.

Pelkkä sovellus ei riitä

Kun hyvinvointialue tai kunta ottaa käyttöönsä uuden tekoälysovelluksen, kannattaa olla tarkkana. Miika Leminen muistuttaa, että vaikka parhaimmillaan tekoälystä on iso apu, pahimmillaan yhä useammat sovellukset voivat lisätä työkuormaa, eivätkä vähennä sitä.

– Kun jotain lisätään, pitää jotain ottaa myös pois. Muuten voi käydä niin, että ammattilainen joutuu vain kopioimaan samoja tietoja yhä useampiin ikkunoihin ja kirjaaminen kumuloituu, Leminen varoittaa.

Tässä vaiheessa mukaan kuvioon tulee johtaminen. Esihenkilöillä pitää olla käsitys kokonaisuudesta, eikä tekoälyyn perehtymistä voi delegoida kokonaan muille.

– Tekoälyn hyöty ei realisoidu, jos kukaan ei ajattele koko prosessia. Jos tekoäly on vain yksittäinen kikkare jossain yksittäisessä työprosessissa, se ei ole kovin vaikuttavaa, Leminen sanoo.

Hän painottaa, että tekoäly on uusi teknologia, jonka käyttö vaatii uuden oppimista.

– Asiantuntijoita ei saa jättää heitteille. He tarvitsevat tukea uuden oppimiseen, hän lisää.

Suurin hyöty tekoälystä saavutetaan, kun asiantuntijoita tuetaan tekemään virkavastuutyötään entistä sujuvammin. Vaikuttavinta tekoälyn käyttö on siis, kun se helpottaa organisaation ydintehtävien hoitoa, eikä sitä oteta käyttöön vain esimerkiksi tukitehtävissä.

– Asiantuntijaa avustavilla tekoälyillä on suuri vaikutuspotentiaali, koska kokonaan automatisoitavissa olevia tehtäviä on hyvin rajallinen määrä, Miika Leminen sanoo.

"Asiantuntijoita ei saa jättää heitteille. He tarvitsevat tukea uuden oppimiseen."

Suomalaiset arastelevat tekoälyjohtajaa

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan ihmisjohtaja on tekoälyjohtajaa suositumpi. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Kone johtajana -tutkimushanke selvitti, olemmeko valmiita, että kone jakaa työtehtäviä ja arvioi työtämme. Tulokset ilmestyivät alkukesällä. Vaikka ihmisjohtaja olikin suositumpi, tutkitut ihmiset pitivät konetta ihmistä tasa-arvoisempana johtajana.

– Tulos voi selittyä sillä, että koneella ei ole käytössään pärstäkerrointa jakaessaan tehtäviä tai arvioidessaan työsuorituksia, vaan se toimii ilman suosikkijärjestelmää, vanhempi tutkija Anna Lahtinen pohtii.

Lähes puolet tutkituista 1700 suomalaisesta vastasi, että heillä oli jo kokemusta koneesta johtajana. Tekoäly voikin toimia  johtajatehtävissä, sillä se voi auttaa asettamaan tavoitteita sekä antaa työohjeita, suosituksia ja palautetta. Alle 40-vuotiaat hyväksyivät koneen pomona muita ikäryhmiä paremmin. Jopa 90 prosenttia uskoi, että tekoälyjohtaminen yleistyy seuraavan viiden vuoden aikana.