Tilastot
5
/2021

Juho Ruskoaho, työmarkkinatutkija
Kuva: Freepik.com

Kolme näkökulmaa työvoimapulaan

Väestön ikääntyminen, eläköityminen ja alati laajeneva palvelulupaus kasvattavat jo entuudestaan suurta henkilöstöpulaa.

1. Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta

Kevan ennusteen mukaan noin kolmannes kuntatyöntekijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Heidän työlleen on löydettävä jatkajat. Tämä aiheuttaa paikallisesti mittavia haasteita, sillä eläköityminen iskee eri kuntiin ja eri ammatti­ryhmiin epätasaisesti.

Tilanteeseen täytyy varautua parantamalla rekrytointipolkuja esimerkiksi tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. On myös pidettävä huolta työssä olevien työhyvinvoinnista ja työkyvystä, ja pyrittävä pitämään ammattilaiset töissä pidempään.

Väestön ikääntyminen kasvattaa luonnollisesti myös palvelutarvetta. Erityisesti ikääntyneiden hoidossa tarvittavien ammattilaisten määrää on kasvatettava. Tämä koskee muun muassa suurta joukkoa hoitajia ja lääkäreitä. Syntyvyyden väheneminen erityisesti tietyissä kunnissa puolestaan vähentää lapsille suunnattujen palvelujen määrää.

2. Moni uudistus pahentaa työvoimapulaa

Vuosina 2003–2020 lähihoitajaa vastaavalla tutkinnolla työskentelevien määrä kasvoi kuntasektorilla 49 prosenttia, sairaanhoitajien 34 prosenttia ja lääkärisopimukseen kuuluvien 26 prosenttia. Näitä osaajia palkattaisiin silti lisää, jos heitä olisi saatavilla.

Nykyinen hallitus on tehnyt mittavan määrän uusia kiristyksiä, jotka kasvattavat työvoiman kysyntää. On säädetty jo ympäri­vuorokautisen hoidon hoitaja­mitoitus ja varhaiskasvatuksen mitoitus, ja lisää velvoitteita ja mitoituksia on tulossa koti­hoitoon, lastensuojeluun ja opiskeluterveydenhuoltoon. Lisäksi perusterveydenhuoltoon kaavaillaan hoitotakuuta.

Uudistukset lisäävät tarvetta sairaanhoitajiin, lähihoitajiin, lääkäreihin, varhais­kasvatuksen opettajiin, sosiaalityöntekijöihin ja psykologeihin, eli niihin ammatti­ryhmiin, joista on huutava pula. Palvelulupaukseen olisi syytä antaa järjestäjille liikkumavaraa muun muassa lievempien kelpoisuusehtojen muodossa.

On päivänselvää, että laki sinällään ei hoida yhtään asiakasta, vaan edellytys on saada henkilöstöä tuottamaan palveluja. Ministeriöiden koordinaatio nykyisten ja uusien palvelulupausten edellyttämän lisähenkilöstön saatavuudesta on saatava toimimaan, sillä tilanne on surkea.

3. Enemmän koulutuspaikkoja ja osaajia ulkomailta

Kaikki tilastot osoittavat, että osaajista on huutava pula, eikä heitä ole työttömänä. He ovat myös valtaosin oman alansa töissä.

Nykyiseen ja laajenevaan palvelulupaukseen vastaaminen edellyttää tekijöitä. Siksi peruskoulutusmäärät on jokaisella alalla nostettava tasolle, jolla saadaan kuitattua nykyinen pula ja vastattua kasvavaan kysyntään. Yksityinen sote-sektori tarvitsee osaajia, ja esimerkiksi yksityinen terveydenhuolto kasvaa kovaa vauhtia, kun ihmiset haluavat enenevässä määrin pitää huolta terveydestään myös omalla rahallaan.

Peruskoulutusmäärien riittävän nostamisen lisäksi on satsattava täydennys-, muunto- ja lisäkoulutuksiin.

Myös työperäistä maahanmuuttoa on järjestelmällisesti lisättävä siltä osin, kun osaajia on saatavissa ulkomailta. Näille tulijoille on tehtävä sujuvat polut laillistukseen, pätevöitymisen tunnustamiseen ja kieliopetukseen, jotta heidät saadaan nopeasti töihin.

25.10.2021

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2021
Matkapuhelin:
+358 44 532 8467
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT