Sote-uudistus muuttaa työmarkkinoita
Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on eduskunnassa. Työmarkkinauudistus kulkee käsi kädessä sote-uudistuksen kanssa. Uudistuksessa hyvinvointialueet perustetaan heinäkuussa. Samaan aikaan tulee voimaan uusi KT-laki.
Hallituksen esityksen mukaan vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologitehtävistä siirtyisi hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023.
Hyvinvointialue on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Siitä säädetään hyvinvointialueesta annettavassa laissa.
Hyvinvointialueet on tarkoitus perustaa mahdollisimman pian sote- lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Hallituksen esityksen mukaan hyvinvointialueet perustetaan 1. heinäkuuta 2021. Tällä halutaan varmistaa, että hyvinvointialueiden organisaatiorakenne, hallinto, taloudelliset edellytykset, henkilöstö ja muut toimintaedellytykset olisivat siinä kunnossa, että hyvinvointialueet voisivat itsenäisinä julkisen hallinnon viranomaisina ja julkisoikeudellisina oikeushenkilöinä hoitaa niille säädettyjä tehtäviä ja käyttää tehtäviin liittyvää toimivaltaa.
Myös laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajatoiminnan järjestämisestä eli ns. KT-laki on tulossa voimaan 1. heinäkuuta. Lain perusteella KT voi toimia ennakollisesti hyvinvointialueiden lukuun.
Alueiden väliaikaishallinto aloittaisi loppukesästä
Toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan väliaikainen hallinto, joka huolehtii välttämättömistä valmistelevista toimista, jotka on tehtävä lainsäädännön voimaantulon jälkeen, mutta ennen ensimmäisen vaaleilla valitun aluevaltuuston toimikauden alkamista.
Aluevaltuusto aloittaa toimintansa 1. päivänä maaliskuuta 2022. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aloitusvaiheessa väliaikainen valmistelutoimielin. Väliaikaisen valmistelutoimielimen toimikausi on noin yhdeksän kuukautta.
Alueilla sovitaan valmistelutoimielimestä
Hyvinvointialueella toimivien viranomaisten on ensisijaisesti sovittava valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja asettamisesta.
Hallituksen esitykseen sisältyvän säännöksen mukaan hyvinvointialueen alueen kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin ja pelastuslaitoksen olisi sovittava välittömästi voimaanpanolain tullessa voimaan väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta.
Uudellamaalla hyvinvointialueen väliaikaisessa toimielimessä ei ole HUS:n edustajaa.
Valmistelutoimielimen jäsenet valitaan kunkin alueen organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa hallinnosta ja toiminnasta.
Tarkoituksena on, että valitut henkilöt pysyisivät virkasuhteessa edellä mainittuihin alueen organisaatioihin ja että heidät vapautettaisiin varsinaisista tehtävistään, jotta he voisivat toimia valmistelutoimielimessä tarvittaessa kokoaikaisestikin.
Heidän työnantajavelvoitteistaan vastaisivat tänä aikana kuitenkin ne organisaatiot, joihin he ovat virkasuhteessa.
Hallituksen esityksen mukaan toimielimen jäsenet käyttävät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa, ja he eivät ole tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia, vaan he vastaavat hyvinvointialueen perustamisen täytäntöönpanosta ja yleisestä edusta.
Väliaikaishallinnon tueksi henkilöstöä voidaan palkata vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen siten, että määräaika päättyisi viimeistään 31. joulukuuta 2022.
Jos alueen osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta kahdessa kuukaudessa voimaanpanolain tultua voimaan, osapuolet ilmoittavat tästä valtiovarainministeriölle, joka asettaa valmistelutoimielimen.
Myös HUS-alueella perustetaan väliaikainen HUS-valmisteluryhmä. Koska HUS-yhtymä perustetaan vasta yhtymän perussopimuksen hyväksymisellä eikä suoraan lain perusteella, väliaikainen HUS-valmisteluryhmä toimii HUS-sairaanhoitopiirin osana.
Hallinnon ja toiminnan käynnistämistä valmistellaan
Valmistelutoimielin johtaisi hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa aluevaltuuston toimikauden alkuun asti.
Tarvittaessa valmistelutoimielin vahvistaa itselleen työjärjestyksen. Tarkoituksena on, että elimen tehtävät ovat luonteeltaan hyvinvointialueen hallinnon ja toiminnan valmistelutehtäviä tai siihen välittömästi liittyviä.
Hallituksen esityksen mukaan valmistelutoimielimen ei tule ottaa hoitaakseen tehtäviä, jotka edellyttävät tarkoituksenmukaisuusharkintaa tai poliittista arviointia taikka joiden vaikutukset olisivat hyvinvointialueen kannalta merkittäviä ja pitkävaikutteisia. Tällaiset tehtävät jätetään lähtökohtaisesti aluevaltuuston hoidettaviksi.
Henkilöstön siirtoon suunnitelma ja sopimus
Yksi valmistelutoimielimen tehtävistä on yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa selvittää hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö ja valmistella aluevaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi.
Tehtävänä on myös osallistua hyvinvointialueille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen kuin myös hyvinvointialueelle siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen.
Selvitettävien asioiden joukossa on myös hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintätekniset järjestelmät ja ratkaisut sekä muun muassa hyvinvointialueen hallintosäännön, johtamisjärjestelmän sekä tuotanto- ja yhteistyörakenteiden valmisteleminen.
Tehtäviin kuuluu päättää vuoden 2022 talousarviosta. Iso tehtäväkokonaisuus on myös ensimmäisten aluevaalien järjestäminen
Hyvinvointisektorille neuvotellaan omat sopimukset
KT ja pääsopijajärjestöt ovat ennakollisesti sopineet, että uuden hyvinvointisektorin työ- ja virkaehtosopimukset ovat sote-sopimus, lääkärisopimus ja yleinen sopimus. KT Yrityssektorin sopimuksista ei ole vielä tehty aiesopimusta.
Uuden hyvinvointisektorin työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan vuonna 2023, jolloin henkilöstö on siirtynyt alueille.
17.2.2021