Sopimukset
2
/2022

Ville Rautio, projektikoordinaattori, Sote-liiderit
Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Aika suunnitella työterveyshuoltoa

Nyt on oikea hetki pohtia työterveyshuollon roolia sekä palvelujen järjestämistä ja niiden käyttöä, kun hyvinvointialueet aloittavat työnantajina ja kunnissa henkilöstörakenne ja -määrä muuttuu.

Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuudet ja -tavat muuttuvat vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueilla on syytä kartoittaa työterveyshuoltoa koskevat tarpeet sekä laatia toimintasuunnitelmat ja sopimukset työterveyshuollon palveluista.

On tärkeää, että hyvinvointialueilla ja yleisestikin työnantajaorganisaatiossa vallitsee selkeä näkemys siitä, mihin työterveyshuoltoa tarvitaan ja miten sitä konkreettisesti hyödynnetään.

Järjestämisvelvoitteissa vielä avoimia kysymyksiä

Terveydenhuoltolain mukaan työterveyshuolto on järjestettävä sekä hyvinvointialueiden ja kuntien omalle henkilöstölle että hyvinvointialueen yrityksille.

Jatkossa kunnatkin vertautuvat työterveyshuollon palvelujen hankkijoina ja käyttäjinä kaikkiin muihin työnantajiin suhteessa järjestämisvelvollisiin hyvinvointialueisiin.

Hankintoihin ja kilpailutukseen liittyy kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä. Lainsäädännössä hyvinvointialueita ollaan lisäämässä myös Hanselin mahdollisiksi asiakkaiksi. Näin myös hyvinvointialueiden olisi mahdollista hyödyntää Hanselin hankintajärjestelmiä ja puitejärjestelyjä.

Järjestämisvelvollisuutta koskevat kysymykset ovat vähitellen selkeytymässä. Esimerkiksi julkisomisteisten yhtiöiden toimintaedellytyksiä selvitetään tarkemmin valtiovarainministeriön selvityshankkeessa toukokuun loppuun mennessä.

Yksi keskeisistä selvitettävistä kysymyksistä koskee hyvinvointialueen omalle tuotannolle asetettavia vaatimuksia. Hyvinvointialueiden on varmistettava myös riittävä oma osaaminen työterveyshuollon tehtävistä.

Neljä mallia työterveyshuollon järjestämiseen

Työterveyshuolto voidaan järjestää hyvinvointialueella neljää eri mallia soveltaen. Hyvinvointialue voi järjestää työterveyshuollon

  • omana palvelutuotantonaan,
  • alueen ja sen kuntien yhteisenä työterveyshuoltoyhtiönä (in-house),
  • hyvinvointialueen ja jonkin toisen toimijan yhteisenä työterveydestä vastaavana yhtiönä tai
  • ulkoistaa työterveyshuollon palvelut yksityiselle palveluntuottajalle.

Erilaiset sovellutukset ja yhdistelmät vaihtoehdoista ovat myös mahdollisia.

Työterveyshuollon mahdollisuuksia hyödynnettävä

Sen lisäksi, että työterveyshuollon järjestämisessä tehdään palvelutuotantoa koskevia valintoja, työterveyshuollon merkitystä on tulisi tarkastella myös siitä näkökulmasta, mikä on sen merkitys työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamiseen ja kehittämiseen.

Työterveyshuollon sopimukset muuttuvat ja toiminta pitää suunnitella käytännössä uudestaan, näin myös kunnissa. Aiemmat kokemukset on toki hyvä pitää mielessä, mutta on tärkeää antaa tilaa uudelle ajattelulle työterveyshuollon ja työnantajan kumppanuudesta.

Työterveyshuollon ja työnantajan kumppanuudessa on kyse ennaltaehkäisystä. Toisaalta kyse on myös oikea-aikaisesta reagoinnista sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä työuran aikana.

Täydentävät palvelut todellisten tarpeiden mukaan

Työpaikan työterveyshuollon tarpeet määrittävät palveluiden laajuuden. Vaikka lakisääteisten velvoitteiden pääpaino on ennaltaehkäisevissä työterveyspalveluissa, työnantajan on tärkeää mitoittaa myös täydentävät palvelut, kuten sairaanhoitopalvelut todellisten tarpeiden mukaan.

Esimerkiksi sote-alalla ikääntyvän henkilöstön tuomiin haasteisiin ei ole ihmelääkettä, mutta henkilöstön jaksamista ja työkykyä voidaan parantaa toimivalla työterveysyhteistyöllä.

Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitäviä työkaluja voidaan räätälöidä toiveiden mukaan ja resurssien salliessa työnantajan omaan työterveyssopimukseen.

Työnantajan kannattaa myös vaatia tarpeeksi vastinetta työterveysyhteistyöltä ja työterveyspalvelujen tuottajalta.

Työurien pidentäminen ja osatyökykyisten työllistäminen saavat kaivattua pontta toimivasta yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa. Myös sote- ja pelastusalojen työkykyriskit ja kuormitustekijät tulevat parhaiten huomioiduksi työnantajien ja työterveyshuollon tiiviillä kumppanuudella.

Työhyvinvointi on rekrytointivaltti

Hyvinvointialueiden ja kuntien työvoimavaltaisuuden vuoksi on erityisen tärkeää pohtia työterveyshuollon roolia. Henkilöstö on tärkein ja käytännössä kriittinen voimavara, joka määrittää hyvinvointialueiden menestyksen organisaatioina.

Hyvinvoiva henkilöstö on tuottavampi ja tehokkaampi, joten hyvinvointialueilla tai kunnilla ei ole varaa joustaa henkilöstön hyvinvoinnista.

Määrätietoisella ja suunnitelmallisella strategisella työkykyjohtamisella vaikutetaan keskeisesti henkilöstötuottavuuteen.

Työterveysyhteistyön onnistuminen vaatii strategisen työkykyjohtamisen prosessien luomista ja yhteistyölle myönteistä toimintaympäristöä.

Tämä edellyttää johdon ja esihenkilöiden tietoista työkykyjohtamisen kehittämistä ja henkilöstötiedolla johtamista. Tähän sisältyy esimerkiksi työkyvyn indikaattorien tarkastelu, ennakoivien työkyvyn mittarien seuranta sekä vastuiden ja roolien määrittely.

Kun työterveysyhteistyölle on luotu myönteinen toimintaympäristö,  työterveystyöstä voi kehittyä keskeinen osa vaikuttavaa strategista työkykyjohtamista. Se on työnantajalle selkeä kilpailuetu. Hyvinvointialueiden tulevat hyvätasoiset työterveyspalvelut sekä panostukset työkykyyn ja työhyvinvointiin ovat selkeitä rekrytointivaltteja.


Hyvinvointialueen organisaatiorakenteet vaikuttavat jääviyteen

Aluevaltuustot päättivät maaliskuussa hyvinvointialueiden organisaatiorakenteista. Tämän vuoden aikana nimetään vastuuhenkilöitä tuleviin johtotehtäviin, joihin siirrytään liikkeen luovutuksella 1. tammikuuta 2023 alkaen.

Aluevaalien aikaan esille nousi jääviyskysymyksiä, joiden merkityksellisyys selviää lopullisesti vasta organisaatiorakenteen muotoutumisen ja henkilönimitysten jälkeen.

Aluehallitus edustaa hyvinvointialuetta työnantajana. Tästä syystä hyvinvointialueen henkilöstön ja henkilöstön edunvalvonnasta vastaavien henkilöiden vaalikelpoisuutta aluehallitukseen on rajattu.

Myöskään hyvinvointialueen eri tehtäväalueilla johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä toimivat henkilöt eivät voi toimia aluehallituksen jäseninä.

Samat rajoitukset koskevat lautakuntien jäsenyyksiä. Lisäksi hyvinvointialueen määräysvallassa olevien yhteisöjen palveluksessa oleva henkilöstö rinnastetaan hyvinvointialueen palveluksessa oleviin henkilöihin.

Lisää tietoa soteuudistus.fi -sivuston Usein kysytyissä kysymyksissä

10.4.2022

Yhteystiedot

Ville Rautio

projektikoordinaattori
Puhelin:
+ 358 9 771 2724
Matkapuhelin:
+ 358 50 473 0724
Sähköposti:
Ville.Rautio@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Tehtävät:
  • Soteliiderit-hanke (ESR), muutostuki sote-uudistuksessa.