Asian tuntija
3
/2018

Teksti: Taru Berndtson

Kuva: Eeva Anundi

Vastuullisuus nivottava osaksi arkea

Jos vastuullisuus jää markkinointihöpinäksi, niin sitä ei ole aidosti viety käytäntöön. Työelämäprofessori ennustaa, että läpinäkyvyyden megatrendi tulee edellyttämään myös kunnilta vastuullisuuden raportointia.

Pauli Aalto-Setälä

Kuntien vastuullisuutta yritysnäkökulmasta pohtiva Aller-konsernin toimitusjohtaja ja Turun yliopiston osa-aikainen työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä näkee kuntien ja yritysten vastuullisuuskysymyksissä useita yhtymäkohtia.

– Esimerkiksi työnantajavastuussa henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta on tuskin suurta eroa kuntien ja yritysten suhteen. Samat säännöt pätevät, maksoi palkan sitten kunta tai yritys. Samoin vaikkapa maineen takia on niin kunnan kuin yrityksenkin toimittava vastuullisesti, Aalto-Setälä sanoo.

Vastuullisuuden suhteen kunnat ja yritykset eroavat toisistaan siinä, että kuntien toiminta on hyvin säänneltyä, joten niiden pitäisi ainakin muodollisesti olla vastuullisia. Aalto-Setälä ei kuitenkaan korostaisi tätä eroa.

– On totta, että yrityspäättäjillä on vastuullisuuteen suhtautumisessa osittain myös vapaaehtoisuutta mukana, mutta todellisuudessa monet kansainväliset ja suomalaiset sopimukset sekä esimerkiksi maailmanlaajuisten kuluttajaboikottien uhka ohjaavat yrityksiä vastuullisuuteen.

Aalto-Setälän mielestä vastuullisuudesta ja eettisyydestä pitäisi käydä paljon enemmän keskustelua kunnissa.

– Käytännössä taloudellinen realismi on usein ohittanut eettiset kysymykset. Kun tehdään eettisin perustein valintoja, niin usein tehdyt valinnat ovat jostain pois – intressiristiriitoja on vaikea välttää. Kunnilla on usein yrityksiä vaikeampia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia päätettävänä. Niissä onkin kysyntää hyvälle ja vastuulliselle johtamiselle.

Aalto-Setälä huomauttaa, ettei eettisiä valintoja ja vastuullisuutta tarvitse tehdä muuttuvien trendien mukaan, vaan riittää kun noudattaa lakeja sekä kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia, kuten ihmisoikeussopimuksia.

Vastuullisuutta seurattava

Ettei vastuullisuus jäisi vain sanahelinäksi, olisi se nivottava kaikkiin arjen toimintoihin sekä myös tehtävä siitä helposti mitattavaa.

– Jos vastuullisuus jää markkinointi- strategiahöpinäksi, niin sitä ei ole viety todellisuudessa käytäntöön. Kannattaisi miettiä, pitäisikö kuntiin kehittää omat mittarit vastuullisuuden arvioimiseksi. Toisaalta vaikkapa ympäristökysymyksissä ei varmasti tarvitse keksiä pyörää uudestaan: tiedetään kyllä miten pitäisi toimia, mutta sitä ei aina välttämättä ohjata ja valvota.

Aalto-Setälä muistuttaa, että yrityksillä yritysvastuuraportit ohjaavat nykyisin vahvasti toimintaa.

– Vasta niiden yleistyttyä kymmenisen vuotta sitten alettiin tehdä isoja päätöksiä liittyen esimerkiksi ympäristöön ja hiilijalanjälkeen. Siihen asti hienot periaatteet olivat olleet vähän juhlapuheiden tasolla. Nykyään EU määrää, että jos yrityksellä on vähintään 500 työntekijää ja liikevaihto yli neljä miljoonaa, niin vastuullisuusraportti pitää olla.

Aalto-Setälä ennustaa, että läpinäkyvyyden vaatimus tulee ulottumaan myös julkisen sektorin toimintaan. Osa kunnistahan menee heittämällä noiden rajojen yli.

– Läpinäkyvyyshän on yksi megatrendi tämän neljännen teollisen vallankumouksen aikana. Esimerkiksi se, miten poliisin toimintaa nykyisin tutkitaan, on osoitus siitä.

Vastuullisuus sotessa?

Aalto-Setälän mielestä kuntien tehdessä hankintoja yrityksiltä pitäisi yritysvastuun tematiikka olla ostajalle yksi valintakriteeri.

– Tämän uskoisi vielä korostuvan uudessa sote-mallissa. Yrityksillekin on keskeistä arvioida vastuukysymyksiä silloin, kun ne tekevät ostoja ja luopuvat sellaisista kumppaneista, jotka eivät noudata yhdessä sovittuja sääntöjä ja eettisiä periaatteita. Olen itse ollut tekemässä tällaisia päätöksiä. Ehkä julkinen ostaja voisi olla yhtä ankara.

Aalto-Setälän mukaan eettisyyteen liittyvien kysymysten voisi ajatella olevan erityisen keskeisiä, kun ollaan tekemisissä terveyden kanssa.

– Toisaalta tälläkin hetkellä monet kunnat ostavat palveluita esimerkiksi kovaa verosuunnittelua tekeviltä yrityksiltä. Sote-uudistuksen jälkeen avoimuuteen panostaminen voisi olla hyvä alku vastuullisuuden tiellä.

Aalto-Setälä pohtii, mitä seuraamuksia julkisille tahoille voisi olla epäeettisestä toiminnasta.

– Pörssiyhtiöillähän pörssikurssi reagoi yleensä, jos eettisiä periaatteita ei noudateta kuten kävi esimerkiksi Volkswagenille. Mutta mitkä voisivat olla seuraamukset kunnalle tai maakunnalle? On mahdollista, että näistä teemoista tulee isoja kysymyksiä sote-uudistuksen jälkeen.

2.8.2018