Hukka pois ja työnteko sujuvaksi

Rovaniemellä on etsitty kotihoitoon keinoja, joilla työnteon pullonkauloja saadaan poistettua. Tietoa on kerätty kentältä, ja pulmakohtiin on haettu ratkaisuja.

– Kun hoitaja menee vanhuksen kotiin, hänen on vaikea tietää, mitä tehdä, jollei hoitosuunnitelma ole ajan tasalla, työhyvinvointipäällikkö Johanna Aho havainnollistaa.

Kun arkityössä tieto siirtyy hoitajalta hoitajalle, hoito on yhtenäistä, asiakas voi paremmin ja työntekijä pystyy tekemään työnsä järkevämmin

– Kun arkityössä ei useinkaan ehditä sähköpostin äärelle, mietitään, miten työkaveri huomioidaan ja miten tieto saadaan kulkemaan. Jätetään lappu toimenpiteistä ja tapahtumista seuraavalle. Ei siihen sen kummempaa tarvita, Aho pelkistää.

Työpaikan yhteiset pelisäännöt tuovat turvallisuutta työpaikalle. Pelisäännöistä päätetään yhdessä.

– Ne voivat liittyä yksintyöskentelyn työturvallisuuteen tai käyttäytymiseen työpaikalla.

Yövuorossa olevien hoitajien työturvallisuutta parannettiin siten, että vuorolaiset soittavat vuoron päätteeksi toisilleen ja tarkistavat tilanteen.

Kukin tiimi on valinnut itselleen tärkeimmäksi kokemansa kehittämiskohdat.

– Niitä ei ole annettu ulkoapäin.

Rovaniemellä työhön liittyvän hukan eli turhan työn poisto on poikinut kymmeniä aloitteita kentältä. Aho kertoo, että kaikki käydään läpi, yhdessä valitaan parhaimmat ja kukin tiimi valitsee niistä itselleen sopivimmat keinot.

– Työntekijät kokevat hyvin palkitsevaksi, että heidän ideansa otetaan käyttöön. Samalla se poikii työhyvinvointia muillekin.

Kentän hiljainen tieto käyttöön

Vaikuttavuutta henkilöstötuottavuuden kehittämiseen -hanke käynnistyi viime syksynä Työsuojelurahaston tuella. Rovaniemellä haluttiin löytää työkaluja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisen mittaamiseksi.

– Ryhdyimme etsimään tapaa, miten tuloksellisuus saadaan näkyvämmäksi ja henkilöstölähtöisemmäksi, Aho kertoo.

Hankkeessa ovat mukana tilaajan edustaja sekä tuotannon esimiehet. Varsinainen kehittämistyö tehdään kentällä, ja esimiesten tehtävänä on
ohjeistaa työntekijät uusiin toimintatapoihin.

– Tieto ongelmista sekä ratkaisut saadaan kentältä. Jokainen työntekijä tietää työhönsä liittyvät ongelmat, mutta samalla hän tietää, mitä sille voisi tehdä, Aho toteaa.

Kun tämä hiljainen tieto saadaan käyttöön, työ sujuu paremmin ja siitä tulee mielekkäämpää.

– Työntekijöiltä on tullut paljon hyviä ideoita, kuinka hukkaa saadaan vähennettyä. Syksyllä alkanut hanke on otettu innostuneesti vastaan. Työntekijät näkevät oman työnsä uusin silmin.

Hukkaa löytyy Ahon mukaan vaikka mistä. Hän huomauttaa, että esimiestyössäkin palavereista voi tehdä tehokkaampia.

– Laitetaan kännykät ja tietokoneet kiinni. Kun ohessa ei voi selata sähköpostia, huomio keskittyy kokousasioihin ja keskusteluun. Vähemmässä ajassa saadaan parempaa tulosta.

Uudet työskentelytavat opitaan työssä

Aho painottaa, että sitä mukaa kun työskentelytapoja muutetaan tehokkaammiksi ja mielekkäämmiksi kotihoidossa, samoja kehittämistyökaluja voidaan käyttää myös muualla.

Työssä kuin työssä väärät työskentelytavat lisäävät hukkaa ja kasvattavat samalla sairastavuutta. Aho ottaa esimerkiksi potilaiden nostot vuodeosastoilla.

– Parin kerran koulutus työpaikan ulkopuolella ei riitä muuttamaan piintyneitä työskentelytapoja. Uudet tavat eivät jää liikemuistiin. Parempi keino on ohjata työntekijää työn ohessa uusiin toimintatapoihin, Aho sanoo.

Potilasosastoille on koulutettu työntekijöitä, jotka opastavat kollegoitaan joka päivä oikeaan nostotekniikkaan.

– Työterveyshoitaja jalkautuu välillä kentälle mukaan päivittäiseen työhön ja katsoo, kuinka työskentely tapahtuu.

Samalla on investoitu apuvälineisiin ja tekniikkaan.

– Potilaankin kannalta nostolaite on miellyttävämpi kuin nosto kainaloista ja housunpunteista. Olen kokeillut, Aho hymähtää.

Nostolaitteet ovat hänen mukaansa pieni investointi säästöihin nähden, sillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat vähentyneet paikoin jopa kolmasosaan.

– Tällaista ergonomiaohjausta tarvittaisiin myös teknisen tuotannon aloilla, joissa tuki- ja liikuntaelinsairauksia esiintyy merkittävästi.

Huomio kohdennetaan oikeisiin asioihin

– Tarkoitus ei ole repiä työntekijöistä enemmän irti tietyssä ajassa. Sen sijaan etsitään niitä kohtia, jotka haittaavat työnteon arkea, Aho tähdentää.

Aikaa menee hukkaan, jos hoitaja joutuu etsimään joka kerta parkkipaikkaa asiakkaiden luona käydessään. Ideapankkiin myös raportoidaan, kuinka ideat on saatu toimimaan.

– Käytössä on jo kymmeniä ideoita. Monet niistä ovat aika vähätöisiä, eli idean käyttöön otto vaatii sopimista yhteisestä toimintatavasta tai tiedon siirtoa, Aho kertoo.

– Ja tietenkin sen, että kaikki sitoutuvat uuteen toimintatapaan. Ideapankkia pidetään auki. Aho pohtii, että sitä voi jatkaa myös hankkeen päätyttyä ja muissakin työyhteisöissä.

– Muiltakin sektoreilta voisi löytyä paljon parannettavaa. Monessa paikassa työskennellään pääsääntöisesti aika itsenäisesti ja ylempiä esimiehiä nähdään harvemmin.

Ahon mielestä normaalit työmaapalaverit olisivat sopivia paikkoja työnteon kehittämiseen ja hukkakohtien esille tuomiseen.

Vaikuttavuutta henkilöstötuottavuuden kehittämiseen on Rovaniemen kaupungin ja Mcompetence Oy:n yhteinen hanke. Hanke päättyy syyskuun lopussa.