Turvallisuusselvitys: Milloin henkilöturvallisuusselvitystä tarvitaan kunta-alalla?

Turvallisuusselvityslain tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia ennaltaehkäistä toimintaa, joka voi vahingoittaa valtion tai yleistä turvallisuutta. Henkilöturvallisuusselvityksellä tarkoitetaan selvitystä, joka tehdään henkilön nuhteettomuuden tai luotettavuuden varmistamiseksi. Nykyinen laki tuli voimaan vuonna 2015.

Kunnilla ja hyvinvointialueilla samanlaisia tarpeita

Kuntien ja hyvinvointialueiden olisi hyvä tarkistaa, onko sen työntekijöistä tai viranhaltijoista ­laadittu turvallisuusselvityslain mukaisia henkilöturvallisuusselvityksiä. Jos henkilöturvallisuusselvityksiä on laadittu, tulisi arvioida, tuleeko niitä päivittää nykyisen turvallisuustilanteen mukaiseksi. Jos selvityksiä ei ole laadittu, tulisi arvioida, missä tehtävissä henkilöturvallisuusselvityksiä on tarpeen laatia.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla on samankaltaisia turvallisuustarpeita. Siksi niiden olisi tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä turvallisuusselvitysten laadinnassa ja selvitysten sisältöjen arvioinnissa.

Suojelupoliisi on katsonut tarpeelliseksi ­arvioida, missä määrin ja millä kriteerein kuntien  toimijoilla on edellytykset päästä henkilöturvallisuusselvitysmenettelyn piiriin. Se on laatinut joulukuussa 2023 muistion "Kuntapuolen turvallisuusselvitykset", ­joka on toimitettu  Kunta­liiton yhteydessä toimivalle Turvallinen ja kriisinkestävä kunta- verkostolle. 

Selvitys voidaan tehdä tietyissä tehtävissä

Henkilöturvallisuusselvitystä haetaan Suojelupoliisilta. Selvityksen laatimisen yleisenä ehtona on, ­että hakija on rajoittanut teknisillä ja muilla toimenpi­teillä pääsyä suojattaviin tietoihin sekä huolehtinut toimitilojen ja tietojärjestelmien suojaamisesta. Turvallisuusselvitys voidaan laatia tehtävistä, joihin kuuluu tietoturvallisuudesta huolehtiminen ja turvallisuusjärjestelyjen toteuttaminen.

Henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä suppeana, laajana tai perusmuotoisena.  Turvallisuusselvitys koskee tehtäviä, joita voivat olla erilaisia riippuen esimerkiksi kunnan alueella sijaitsevasta kriittisestä infrastruktuurista tai merkittävistä tietoliikenneyhteyksistä.

Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen piiriin kuuluvia tehtäviä voivat olla esimerkiksi ne, ­joissa käsitellään asiakirjoja, joiden paljastaminen voi vaarantaa valtion turvallisuutta, väestönsuojelua tai ­yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Sellaisia ovat myös tehtävät, jotka liittyvät näiden etujen suojaamiseen toteutettuihin turvajärjestelyihin. (Turvallisuusselvityslaki 19 §)

Suppean turvallisuusselvityksen piiriin kuuluvia tehtäviä voivat olla esimerkiksi tehtävät, joissa on pysyvä oikeus päästä viranomaisen suljettuun tilaan tai alueelle ja hoitaa siellä itsenäisesti asennus-, huolto- tai vartiointitehtäviä. Jos oikeudettomalla pääsyllä voi vaarantaa yleistä turvallisuutta, tehtävä kuuluu suppean turvallisuusselvityksen piiriin. Myös tehtävät, ­joissa työskentelevä voi elintarvike- tai ­lääkehuollossa ­aiheuttaa vakavaa vaaraa yleisön terveydelle tai turvallisuudelle, kuuluvat suppean selvityksen piiriin. (Turvallisuusselvityslaki 21 §)

KT:n arvion mukaan turvallisuusselvitystä edellyttävät tehtävät olisi syytä käsitellä ja arvioida ­yhteistoimintamenettelyssä.

Selvityksen laadintaan tarvitaan suostumus

Jos työnantaja aikoo hakea henkilöturvallisuusselvitystä, siitä pitää ilmoittaa etukäteen virkaa tai tehtävää hakevalle. Työnantaja voi kertoa asiasta viran tai tehtävän hakuilmoituksessa tai muulla sopivalla ­tavalla. Selvityksen kohteen on annettava etukäteen kirjallinen suostumus turvallisuusselvityksen laatimiseen.

Kun rekrytoidaan työsuhteeseen, työsopimus kannattaa tehdä vasta sen jälkeen, kun turvallisuus­selvitys on saatu ja arvioida sen perusteella, ­voidaanko henkilö palkata tehtävään. Kun r­ekrytoidaan virka­suhteeseen, valintapäätös kannattaa tehdä ­ehdollisena ja vahvistaa vasta sen jälkeen, kun turvallisuusselvitys on ­saatu. Palvelussuhde alkaa siis vasta sen jälkeen, kun turvallisuusselvitys on saatu ja sen merkitys rekrytoin­nille on voitu arvioida.

Laki ei sisällä määräyksiä siitä, miten tulee toimia, jos tarve turvallisuusselvityksen laadintaan tulee ajankohtaiseksi jo voimassa olevassa palvelussuhteessa.

Koska turvallisuusselvityslaki edellyttää suostumusta selvityksen laadintaan palvelussuhteen alussa, suostumus on KT:n arvion mukaan saatava myös palvelussuhteen aikana laadittavaan turvallisuusselvitykseen.

Työnantajan arvioi tarpeen selvitykselle

Turvallisuusselvityslaissa ei oteta kantaa myöskään siihen, miten tulisi tai voidaan toimia, mikäli palvelussuhteessa oleva työntekijä tai viranhaltija ei suostu siihen, että hänestä laaditaan turvallisuusselvitys.

Mikäli työnantaja arvioi, että turvallisuusselvityksen laadinta on välttämätöntä tietyssä tehtä­vässä eikä työntekijä tai viranhaltija tähän suostu, asiassa voi olla KT:hen yhteydessä. Voimme arvioida tapauskohtaisesti, miten asiassa tulisi toimia.