Hallituksen esitys (HE 4/2020) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain eli ns. vanhuspalvelulain muuttamisesta on eduskunnan käsittelyssä.

Kuntien asema palvelujen järjestäjinä ja tuottajina puhuttaa näinä aikoina, kun monen kunnan on vaikeaa saada rahoja riittämään esimerkiksi muuttoliikkeen ja väestön vanhenemisen takia. Onko sillä arvoa, että nimenomaan oma kunta on se, joka tuottaa palvelut kuntalaisille?

KT Soteliiderit-kehittämishanke järjesti helmikuussa aluetilaisuudet kolmessa maakunnassa: Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla  ja Etelä-Karjalassa.

Kehittämisiltapäivissä pilottialueet saivat KT:n asiantuntijoilta ajankohtaisia katsauksia ja lisäksi käsiteltiin soten johtamista uudistusten keskellä. Paikallisesti työstettiin keskeisiä yhteisiä kehittämistarpeita.

Helmikuussa julkistetun Kevan ennusteen mukaan kunta-alalta jää lähivuosina eläkkeelle enimmillään 18 000 kuntatyöntekijää vuosittain. 

Kuntasektorin ja yksityisen sektorin palkansaajien ansiot kehittyivät vuosina  2010–2019 lähes samaa tahtia. Vuonna 2017 kilpailukykysopimus leikkasi julkisella sektorilla työskentelevien ansioita yksityistä sektoria enemmän. 

Luottamus toisiin ihmisiin on Suomessa vertailututkimusten mukaan maailman huipputasoa, mutta miten se näkyy työpaikoilla ja mikä on luottamuksen tai sen puuttumisen merkitys työyhteisöille? Näitä asioita olemme pohtineet työmarkkinaosapuolten ja Kevan yhteisessä työryhmässä. 

Neuvotteluista osattiin odottaa poikkeuksellisen vaikeita. Vaikeutta ovat lisänneet työmarkkinakierroksen laajin kirjo neuvoteltavista asioista ja ammattijärjestöjen kovat vaatimukset. Vaatimukset uusista sopimusaloista sekä neuvottelujärjestelmää säätelevän pääsopimuksen irtisanominen ovat lisänneet huomattavasti vaikeuskerrointa.

Kaupungin organisaatiosta ja ihmisistä löytyi uutta osaamista ja joustavuutta, kertovat henkilöstöjohtaja Sari Kuittinen-Tihilä ja kaupunginjohtaja Jyrki Mattila.

Sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen kertoo, että henkilöstöhallinnon poikkeustoimet käynnistyivät saman tien, kun ensimmäiset ohjeet maan hallitukselta tulivat.

Kuntatyönantajien ja kunta-pääsopijajärjestöjen yhteinen raportti ”Raportti etätyöstä ja sen hyödyntämisestä kunta-alalla” ilmestyi huhtikuun alussa. Koronakriisin myötä yli miljoona työntekijää siirtyi maaliskuun puolessa välissä etätöihin ja suurin osa lapsista ja nuorista aloitti koulunkäynnin ja opiskelun etänä.