Työikäisen väestön ennakoitua nopeampi supistuminen hidastaa – muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana – talouden kasvupotentiaalia entisestään.

Kunnissa taotaan tällä hetkellä tulevan vuoden lahjoja: järjestelyeriä, jotka vuosien tauon jälkeen sopimukseen saatiin, yritetään kuumeisesti jakaa niin, että summalla saisi mahdollisimman paljon hyvää aikaiseksi. Toiveita on määrättömästi.

Yksi niistä liittyy varmuudella kunta-alaan ja kuntatyönantajien toimintaan. Lasten määrän väheneminen vaikuttaa väistämättä julkisella alalla työskentelevän henkilöstön määrään ja jakaumaan.

Työttömyysturvaa on porrastettava siten, että se kannustaa nykyistä paremmin työn vastaanottamiseen. Koko suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on vaiheittain uudistettava työllisyystavoite edellä.

Ruotsin kunta-alalla työehdoista neuvotellaan kahdella tasolla. Ensimmäiset seuraavan neuvottelukierroksen kuntaneuvottelut alkavat syyskuussa Tukholmassa työmarkkinaosapuolten kesken. Silloin neuvotellaan valtakunnallisesti.

Työn murroksesta on puhuttu pitkään. Useimmille etäisiksi jääneistä megatrendeistä hypättiin pari vuotta sitten suoraan sensaatio-otsikoihin, kuten ”Tekoäly vie sinunkin työsi”. Säikäytysten siivittämänä työn murros nimettiin valtioneuvoston tulevaisuuselonteossa Suomen suurimmaksi ongelmaksi.

Tallinnan kaupungin henkilöstöjohtajan Vilve Raikin työhuoneen ikkunasta avautuu näkymä Vapaudenaukiolle. Vanhankaupungin laidalla sijaitseva aukio on tallinnalaisten suosima kohtaamispaikka, mutta myös Viron kansallisten merkkitapahtumien näyttämö.

EU:n parlamentti hyväksyy sekä EU-lainsäädännön että EU:n kansainväliset sopimukset. Parlamentti on pikkuhiljaa hamunnut lisää valtaa. Samalla on kasvanut vaikutus myös Suomen työmarkkinatoimintaan. Vasta valitut euroedustajat vaikuttavat pian siihen, millaisen työohjelman uusi komissio alkavaksi viisivuotiskaudeksi EU:lle rakentaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskeva päätös julkistettiin jo ennen varsinaista hallitusohjelmaa. Sen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaa jatkossa 18 itsehallinnollista maakuntaa. Niiden toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta on tarkoitus säätää erillisellä lailla. Pelastustoiminta ja ensihoito siirtyvät maakuntien tehtäviksi jo ensi vaiheessa.