Kuntatyönantajien ja kunta-pääsopijajärjestöjen yhteinen raportti ”Raportti etätyöstä ja sen hyödyntämisestä kunta-alalla” ilmestyi huhtikuun alussa. Koronakriisin myötä yli miljoona työntekijää siirtyi maaliskuun puolessa välissä etätöihin ja suurin osa lapsista ja nuorista aloitti koulunkäynnin ja opiskelun etänä.

Maaliskuussa koronapandemia ajoi ison osan työntekijöistä kotitoimistoihin. Suorituksen johtamisen dosentti Pia Lappalainen arvioi, että etätyöskentely jakaa ihmisiä.

Työnantaja määrää työnjohdollisesti mitä, missä, milloin ja miten työt tehdään. Työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa perusteella mm. työtehtävistä, työskentelypaikasta ja työajoista, ellei työntekijän työsopimus rajoita tätä oikeutta. 

Järjestöjen ilmoituksen mukaan työntekijät tekisivät suunnitellut työvuoronsa, mutta eivät suostuisi työnantajan aloitteesta tapahtuviin työvuorojen vaihtoihin ja ylitöihin. 

Työn muutos on aina kytkeytynyt yhteiskunnan muutokseen. Tänä keväänä tämä kytkös näkyi selkeästi. Yhteiskunnassa siirryttiin koronaepidemian vuoksi poikkeustilaan. Saman tien tapa tehdä työtä muuttui. 

Suomen 2020-luvun riesaksi arveltiin väestön ikääntymisestä johtuvaa työvoiman määrän supistumista ja väestön hoitotarpeen kasvua sekä näistä juontuvaa kestävyysvajetta. Ongelma piti ratkaista uudistamalla rakenteita ja nostamalla työllisyysastetta. Koronaviruksen tuoma pandemia muutti globaaleja talousnäkymiä ja samalla Suomen valtion ja paikallishallinnon tilannetta.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän rahoitusvaje suhteessa vahvistettuun talousarvioon on tänä vuonna noin 40 miljoonaa euroa. Summan suuruus ei tullut yhtymän toimitusjohtajana loppukesästä aloittaneelle Marina Erholalle yllätyksenä.

Sote-ratkaisu olisi saatava valmiiksi. Resursseja ja työaikaa kunnissa on tuhlattu aivan käsittämättömän paljon vuosia jatkuneeseen valmisteluun.

– Tilanne on suorastaan turhauttava, sanoo Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka.

Koska kuntien ja kuntayhtymien kuluista noin puolet on henkilöstömenoja, vaikeissa taloustilanteissa säästöjä on haettava myös niistä. Kunnissa ja kuntayhtymissä ovat yleistyneet talouden tasapainottamisohjelmat, joilla henkilöstömenoissa ei haeta vaikutukseltaan lyhytkestoisia säästöjä, vaan taloutta suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin.

Pitkään Mehiläisen lääketieteellisenä johtajana toimineella, lääketieteen tohtori Jarmo Karpakalla on kokemusta terveysjohtamisesta niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Hän on toiminut johtavana ylilääkärinä Kainuun sairaanhoitopiirissä ja Oulun diakonissalaitoksella ja sittemmin 15 vuotta terveysyhtiö Mehiläisen lääketieteellisenä johtajana.