Sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen kertoo, että henkilöstöhallinnon poikkeustoimet käynnistyivät saman tien, kun ensimmäiset ohjeet maan hallitukselta tulivat.

Kuntatyönantajien ja kunta-pääsopijajärjestöjen yhteinen raportti ”Raportti etätyöstä ja sen hyödyntämisestä kunta-alalla” ilmestyi huhtikuun alussa. Koronakriisin myötä yli miljoona työntekijää siirtyi maaliskuun puolessa välissä etätöihin ja suurin osa lapsista ja nuorista aloitti koulunkäynnin ja opiskelun etänä.

Maaliskuussa koronapandemia ajoi ison osan työntekijöistä kotitoimistoihin. Suorituksen johtamisen dosentti Pia Lappalainen arvioi, että etätyöskentely jakaa ihmisiä.

Työnantaja määrää työnjohdollisesti mitä, missä, milloin ja miten työt tehdään. Työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa perusteella mm. työtehtävistä, työskentelypaikasta ja työajoista, ellei työntekijän työsopimus rajoita tätä oikeutta. 

Järjestöjen ilmoituksen mukaan työntekijät tekisivät suunnitellut työvuoronsa, mutta eivät suostuisi työnantajan aloitteesta tapahtuviin työvuorojen vaihtoihin ja ylitöihin. 

Työn muutos on aina kytkeytynyt yhteiskunnan muutokseen. Tänä keväänä tämä kytkös näkyi selkeästi. Yhteiskunnassa siirryttiin koronaepidemian vuoksi poikkeustilaan. Saman tien tapa tehdä työtä muuttui. 

Suomen 2020-luvun riesaksi arveltiin väestön ikääntymisestä johtuvaa työvoiman määrän supistumista ja väestön hoitotarpeen kasvua sekä näistä juontuvaa kestävyysvajetta. Ongelma piti ratkaista uudistamalla rakenteita ja nostamalla työllisyysastetta. Koronaviruksen tuoma pandemia muutti globaaleja talousnäkymiä ja samalla Suomen valtion ja paikallishallinnon tilannetta.

Eurooppa-tason työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat vuoden 2017 alussa yhteisen raamisopimuksen aktiivisesta ikääntymisestä ja sukupolvinäkökulmasta. KT oli mukana neuvotteluprosessissa julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalaisen keskuksen CEEP:n kautta.

Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Indeksi mittaa määrältä vakioidun työpanoksen kehitystä eli se ei sisällä yli- ja lisätöiden vaikutusta.

Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava toteaa tärkeimmäksi maineenrakennustyökaluksi kunnan päivittäisen palvelutyön.

− Toinen on se, millaista viestiä tuomme itsestämme ulospäin, hän sanoo viitaten tehtyyn ilmastotyöhön sekä kunnan kulttuurimyönteisyyteen.