Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa ylitti viime vuonna puolen miljoonan henkilön rajapyykin. Heidän määränsä on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2022 Suomen väestöstä 9,1 prosenttia, 508 000 henkilöä. Edelli­senä vuonna (2021) määrä oli vajaat 470 000, eli 8,5 prosenttia. 

Liiallisen istumisen vastalääkkeeksi markkinoidut seisomatyöpöydät eivät olekaan sydämen terveydelle parempia kuin tavallinen istuen työskentely.

Suomessa ei ole ollut kaikkien sopijaosapuolten hyväksymää työmarkkinamallia sen jälkeen, kun EK irtautui yksipuolisesti keskitetyistä työmarkkinasopimuksista.

Ei vaan maistu. Ikävimmillään olo työmaalla on kuin entisajan kahvipöydässä, jossa vatsa oli täytettävä kuivalla pakkopullalla ennen kuin sai siirtyä täytekakun kimppuun. Huonoimmassa tapauksessa aika loppuu kesken. Innostavimmat työtehtävät jäävät sivuun, koska päivät täyttyvät rutiineista.

Hyvinvointialan henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa ja kunta-alan henkilöstöstä noin 60 prosenttia on jo pika- tai kertapalkkioiden piirissä. Alan työnantajat aikovat edelleen lisätä palkkioiden käyttöä.

Viime vuosien aikana talouskeskustelut ovat koskeneet erityisesti hintojen nousua. Koronasulkujen jälkeen myös kahvipöytäkeskusteluissa esiintyivät kohonneet rakennusmateriaalien, polttoaineiden, elintarvikkeiden sekä sähkön hinnat, kunnes nousevat korot lähes syrjäyttivät keskustelun muista hinnoista.

KT:n ja alan pääsopijajärjestöjen yhteiseen Tekojen tori -kampanjaan ilmoitettiin tänä vuonna ennätysmäärä kehittämistekoja. Kampanjaa on järjestetty vuodesta 2017.