Lapin yliopistossa tutkitaan henkilöstötuottavuutta maailman parhailla tutkimusmenetelmillä.

– Olen ennenkin haastattelussa sanonut, että jos oltaisiin Harvardissa, niin koko maailma tietäisi tästä, tutkimusjohtaja Marko Kesti kertoo tutkimustyöstään.

Kun aloitin vuonna 1980 työni virkamiesharjoittelijana valtiovarainministeriössä, mieleen jäivät pitkät virkojen perustamislistat. Jokaisen viran perustamiseen tarvittiin valtiovarainministeriön B-listakäsittelyn puolto. Suurimmillaan valtionhallinto oli 1980-luvulla, jolloin henkilöstömäärä ylitti 220 000.

Johtaminen julkisella sektorilla on paljolti samanlaista kuin yritysmaailmassa. Eroa on päätöksenteon poliittisuudessa, toiminnan lakiin perustuvassa julkisuudessa ja tietysti byrokratiassa.

Taitavat puhujat ylittävät uutiskynnykset. Jotkut käyttävät median edessä kovaakin kieltä, vaikka neuvottelupöydässä äänen väri ja sanavalinnat voivat olla hyvin erilaisia. Se on tärkeää, sillä sopimukset syntyvät aikanaan neuvottelujen tuloksena, eivät huutoäänestyksellä. Tämä retorinen peli johtaa ajattelemaan kielenkäyttöä kahden tuoreen selvityksen kautta.

Ammattien katoamisen syynä ovat usein olleet keksinnöt ja muu tekninen kehitys. Ne ovat parantaneet työn tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä.

Vastuullisuudesta huolehtiminen on arkea yritysmaailmassa. Vastuullisuuden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan, sille on yhtiöissä nimetty vastuuhenkilöt. Työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä muistuttaa, että eettiset valinnat ja vastuullinen toiminta ovat yrityksille aitoja kilpailutekijöitä.