Kuntacaset
2
/2023

Teksti: Taru Berndtson Kuvat: Eeva Anundi

"Heikko lukutaito vähentää mahdollisuuksia olla täysivaltainen tietoyhteiskunnan jäsen"

Kirjastojen perustehtävä on lukutaidon edistäminen. Rinnalle on tullut niin ompelukoneita kuin digitaitojen opastamista. Kirjasto osoittaa arvonsa, kun ihmiset tulevat osaksi yhteisöä. Näin sanoo Espoon kirjastopalveluiden johtaja Ritva Nyberg.

Ritva Nyberg.

Espoon kirjastopalveluiden johtaja Ritva Nyberg on työskennellyt noin 30 vuotta kirjastoissa eri tehtävissä. Hän kertoo kokeneensa kirjastotyön aina merkitykselliseksi.

– En ole koskaan kyseenalaistanut sen arvoa, Nyberg sanoo.

Espoon kaupunginkirjastossa on Nybergin sanoin 250 hengen ihana työyhteisö, johon hän haluaa luoda yhteisöllistä ja luottamuksellista ilmapiiriä.

– Haaveenani on, että kaikki voisivat olla hyvällä mielellä niin töihin tullessaan kuin sieltä lähtiessään, Nyberg sanoo.

Tällä hetkellä Espoon kaupunginkirjastossa on meneillään asiakaspalvelun kehittämisen muutos. Ideana on saada työntekijät pois pöytien takaa asiakkaiden keskuuteen.

– Ei enää niin, että odotetaan asiakasta tiskin takana vanhanaikaiseen tyyliin. Silloin asiakkaalle tulee helposti olo, että häiritsee kysymyksillään. Toisaalta ei asiakkaitakaan saa häiritä! On monenlaisia asiakasryhmiä, Nyberg sanoo.

Espoossa kirjastotyöntekijöillä on laajat mahdollisuudet vaikuttaa työnsä sisältöön. Nyberg nostaa kirjaston tärkeimmäksi tehtäväksi lukutaidon edistäminen sen eri muodoissaan. Lukutaidon edistäminen konkretisoituu tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa.

– Tapaamme kaikki koululuokat ja vierailemme perhekeskuksissa kertomassa vanhemmille lukutaidon merkityksestä, Nyberg sanoo.

 

Perustehtävä pysynyt samana

Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto, Vaasan lukukirjasto, perustettiin vuonna 1794. Sen toivottiin edistävän lukutaitoa ja ehkäisevän yhteiskunnallista syrjäytymistä. Nyt yli kaksisataa vuotta myöhemmin kirjastojen ydintehtävät ovat säilyneet samoina. Ritva Nyberg lisää ydintehtävien listaan kolmanneksi elinikäisen oppimisen.

– Kirjaston tuottaman arvon ydin ei ole siis koko tänä aikana muuttunut miksikään, Nyberg sanoo.

Nybergin mukaan kirjaston tuottamaa hyvinvointia on ainakin vielä tällä hetkellä haastavaa mitata, vaikka kulttuurin hyvinvointia lisäävä vaikutus tunnetaankin.

– On kuitenkin selvää, että lukutaitoinen ihminen kykenee toimimaan yhteiskunnassa, kun taas heikko lukutaito vähentää mahdollisuuksia olla täysivaltainen tietoyhteiskunnan jäsen ja se kasvattaa muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia, Nyberg kertoo.

Kirjastot ovat aina kytkeytyneet yhteen opetuksen kanssa, ja kirjastolaitos on osaltaan mahdollistanut suomalaisen koulutuksen menestystarinan. Nykyään kirjasto on koulujen lailla peruspalvelu.

Kirjastoja suojelee kirjastolaki, joka säädettiin ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alkupuolella, mikä oli poikkeuksellista Euroopassa. Nyberg pitää edellisen kerran vuonna 2017 uusittua kirjastolakia onnistuneena, koska nyt laissa luetellaan kirjaston tehtäviksi paitsi lukutaidon ja sivistyksen edistäminen, myös syrjäytymisen ehkäisy ja demokratian ylläpitäminen.

– Kirjaston asemaa suojaa myös se, että se on niin vahvasti tunneasia. Esimerkiksi korona-aika osoitti, kuinka tärkeitä kirjastot ovat meille suomalaisille.

 

Lukutaito edistää demokratiaa

Lukutaito on olennainen osa yhteiskunnallista osallistumista ja toimimista, minkä takia kuntalaisten on koettava kirjastot omakseen.

Espoonlahden Lippulaivan uutta kirjastoa lähdettiin suunnittelemaan yhteistyössä sen tulevien käyttäjien kanssa. Alueen asukkaista valittiin kummi­perheitä, jotka saivat kertoa näkemyksiään ja toiveitaan suunnittelun eri vaiheissa.

Ritva Nybergin mukaan kirjaston tärkeä tehtävä on tuoda ihmisiä yhteen. Espoossa on tavoitteena, että puolet kirjaston tapahtumista olisi erilaisten yhteistyökumppanien järjestämiä, ei siis kirjaston omia. Espoolaisen Sellon kirjaston tapahtumatiloissa onkin kokoontunut esimerkiksi yksinäisten ryhmä.

Viime vuosina kirjaston tehtävien joukkoon on noussut myös kestävän kehityksen edistäminen. Esimerkiksi ompelukoneet ovat siihen liittyvää toimintaa, koska kun korjaa asioita, ei tarvitse ostaa uutta.

Uusi tehtäväalue kirjastoissa on asiak­kaiden opastaminen ja neuvominen muissa kuin lukemiseen liittyvissä asioissa. Asiakkaat voivat pyytää apua esimerkiksi erilaisten lomakkeiden täyttämiseen. Myös digiopastus on iso työtehtävä. Usein avunpyyntö kohdistuu esimerkiksi jonkin sovelluksen asentamiseen.

– Pohdimme jatkuvasti sitä, missä palvelun raja kulkee. Työntekijöillä ei ole esimerkiksi lupaa täyttää lomakkeita asiakkaiden puolesta. Kaikkea emme voi osata, vaikka meiltä löytyykin paljon asiantuntemusta vaikkapa juuri digiasioista. Olennaista on asennoituminen: yritämme aina auttaa ja ainakin ohjata asiakkaan eteenpäin, Nyberg sanoo.

”Tapaamme kaikki koululuokat ja vierailemme perhekeskuksissa kertomassa vanhemmille lukutaidon merkityksestä.”

Ritva Nyberg,kirjastopalveluiden johtaja

Sähköiset aineistot tulevat

Kirjastojen kävijämäärät ovat vielä selvästi alhaisemmat kuin ennen korona-­aikaa. Mikä houkuttelisi uusia käyttäjiä?

– Kysymme jatkuvasti itseltämme, mitkä ovat ne palvelut, joita ihmiset meiltä oikeasti tarvitsevat. Miten voisimme tuottaa asiakkaillemme eniten lisäarvoa juuri meidän osaamisellamme ja tehtäväalueellamme. Emme siis aio vastaisuudessakaan tarjota vaikkapa pomppulinnoja vain sen perusteella, että joku sellaista sattuisi toivomaan, Ritva Nyberg sanoo.

Yksi tuleva muutos on lähiaikoina käynnistyvä valtakunnallinen e-kirjasto, joka parantaa sähköisten aineistojen saatavuutta varsinkin niissä kunnissa, joissa e-aineistojen tarjonta on vielä vähäistä.

Nybergin mukaan e-aineistot houkuttelevat luultavasti kirjastojen asiakkaiksi sellaisia, jotka eivät ole valmiita tulemaan fyysisesti kirjastoon.

– Kun e-aineisto laajenee, niin asiakaskuntakin laajenee. Se voi kannustaa myös kustantajia sopimusten tekemiseen, jolloin saamme näitä aineistoja entisestään lisää. Nytkin meillä on pääkaupunkiseudun yhteisessä Helmet-kirjastossa varsin hyvä e-aineistojen tarjonta. Niitä joutuu usein odottamaan, mutta niinhän on myös paperikirjojen kanssa, Nyberg sanoo.

Nybergin mielestä fyysinen kirjasto ja sähköiset aineistot eivät sulje toisiaan pois.

– On tärkeää, että tilat ovat viihtyisiä, jotta ihmiset haluavat tulla kirjastorakennukseen. Erityisesti lapsille ja nuorille on oltava paljon aineistoa, ja heille pitää olla tarjolla hypisteltävää. Mutta emme saa jäädä jälkeen myöskään e-­aineis­tojen suhteen.

17.4.2023

Muita artikkeleita aiheesta