Hyöty, lait ja sopimukset

Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan lisääminen helpottaa opettajien yhteistyön johtamista. Monissa kunnissa on pähkäilty syksyllä perusopetuksen arviointikeskustelujen suhdetta OVTES:n työaikamääräyksiin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan työnantajalla oli oikeus siirtää viranhaltija määräajaksi toiseen virkaan viranhaltijalain 24 § 2 momentin nojalla. Siirto ei edellyttänyt sen osoittamista, että työyhteisöongelmat johtuivat nimenomaan kyseisestä viranhaltijasta.

Työtuomioistuin ratkaisi elokuussa kolme oikeus-tapausta siitä, voitiinko sosiaaliohjaajan työaikamuotoa muuttaa ilman palkantarkistusta. Niissä ei käsitelty sitä, saiko työaikamuotoa muuttaa tai sitä, mikä olisi ollut oikea työaikamuoto.

Laki tai kunta-alan sopimukset eivät edellytä tilapäistä hoitovapaata koskevien lasten terveydentilatietojen säilyttämistä.

Päiväkodin henkilöstöön sovelletaan yhä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia, vaikka se kumottiin viime toukokuussa.

Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Sopimuskausi on 12 kuukautta. Sopimuskaudella ei koroteta palkkoja. Sopimusten piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien palkansaajat.

KT ja OAJ ovat sopineet erillisellä virkaehtosopimuksella tutoropettajan työn korvaamisesta. Neuvottelutulos saavutettiin 13. lokakuuta 2016.

Työtuomioistuimen tuoreen tuomion mukaan voidaan pitää selvänä, että kun henkilö siirtyy uuteen tehtävään, on myös hänen palkkansa arvioitava uudelleen. Tällöin kokonaispalkka voidaan muuntaa tehtäväkohtaiseksi palkaksi.

Työtuomioistuin vahvisti KT:n tulkinnan siitä, että työnantaja voi muuttaa viranhaltijoiden työaikamuodon toimistotyöajasta yleistyöajaksi ilman palkantarkistusta, kun muutos ei vaikuta tehtävien vaativuuteen.

Työtuomioistuin vahvisti kesäkuussa KT:n tulkinnan, jonka mukaan lomautuksen vaihtoehtona tarjottavan palkattoman vapaan pituus voi olla lomautusta lyhyempi. 21 kalenteripäivän pituisen lomautuksen vaihtoehtona voitiin tarjota 13 työpäivän pituista palkatonta vapaata.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kunnalla ei ollut velvoitetta laittoman lomautuksen ajalta maksamatta jääneiden palkkojen suorittamiseen, koska lomautukset eivät olleet lainvastaisia viranhaltijalaissa tarkoitetulla perusteella. Kunnalla oli taloudelliset ja tuotannolliset perusteet lomauttamiselle

Korkein hallinto-oikeus antoi 4.3.2016 ratkaisun, jossa käsiteltiin opettajaviranhaltijalle määrätyn apulaisrehtorin tehtävän muuttamista virantoimitusvelvollisuuden muutoksena toistaiseksi määrätystä määräaikaiseksi. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu.