Hyöty, lait ja sopimukset

Perusopetuksen rehtorien palkkaus- ja työaikamääräyksiin tulee muutoksia. Niillä pyritään helpottamaan ja joustavoittamaan esimiestyön järjestämistä ja resurssointia.

Palkkakustannukset nousevat 3,5 prosenttia. Sopimuskausi on kaksi vuotta ja kaksi kuukautta.

Ammatillisten koulutuksen opettajat siirtyvät asteittain vuosityöaikajärjestelmään. Oppilaitos voi siirtyä järjestelmään aikaisintaan tämän vuoden elokuussa. Viimeistään muutos on tehtävä elokuussa 2020.

KVTES:n työaikaluvun uudet määräykset tulevat voimaan 1. toukokuuta. Jaksotyön soveltamisala laajenee, liukuvassa työajassa on uudet määräykset ja eräiden asiantuntijoiden työaikamuoto poistuu.

Varhaiskasvatushenkilöstön ja eräiden koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävissä työskentelevien ammattiryhmien palkkahinnoittelu muuttuu 1. toukokuuta.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevien palkkoja tarkistetaan yleiskorotuksilla 1. toukokuuta ja 1 huhtikuuta 2019. Lisäksi 1. tammikuuta 2019 lukien toteutetaan 1,2 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä.

Työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotussuojaa koskeva lakisäännös tulee voimaan 1. maaliskuuta. Laki velvoittaa työnantajia huolehtimaan, että rokotussuoja on kunnossa.

Kaupungin päätös aloittaa uusien opettajien palvelussuhde ja palkanmaksu vasta VESO-päivästä on OVTES:n palkkausmääräysten mukainen, todetaan tuoreessa työtuomio-istuimen ratkaisussa. Työnantajalla on valta päättää, milloin virantoimitus alkaa.

KT ja OAJ saavuttivat tammikuussa neuvottelutuloksen perusopetuksen vuosityöaikamallista. Mallia kokeillaan aluksi eräissä suurten kaupunkien peruskouluissa elokuusta 2018 alkaen.

Aktiivimallia koskeva säätely on tullut voimaan, mutta työllisyyttä edistävien palvelujen uudistaminen on edelleen kesken. Uudessa linjauksessa kannustetaan maakunnalliseen yhteistyöhön eri toimijoiden kesken.

Työtuomioistuin antoi elokuussa ratkaisun, jonka mukaan tehtäväkohtaista palkkaa sai alentaa ilman irtisanomisaikaa, kun tehtävien vaativuus oli muuttunut olennaisesti.

– Haemme kustannustasoltaan hyvin maltillista ratkaisua, joka tukee kunnissa ja kuntayhtymissä tehtävää työtä ja sen tuloksellisuutta. Punaisena lankana on työllisyys, kiteyttää työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tavoitteita tulevissa neuvotteluissa.