KT-lehti 4/2023

Oppisopimuskoulutus voi vastata sekä työnantajan että työntekijän tarpeisiin. Työnantaja saa koulutetun työntekijän, joka tuntee työtehtävän ja työyhteisön. Työntekijä saa tutkinnon tai täydentää tutkintoaan.

Työterveyslaitos on julkaissut työnantajan oppaita, joissa kerrotaan keinoista, joilla voi vähentää epäasiallisen käytöksen ja väkivallan riskiä. Epäasiallisen käytöksen riski kasvaa, jos työyhteisössä on epävarmuutta työn jatkumisesta tai epäluottamusta lähiesihenkilöön.

Viestinnän ensisijainen tavoite muutostilanteissa on tarjota henkilöstölle selkeä käsitys ­siitä, mitä muutokset tarkoittavat heidän työlleen ja koko organisaatiolle. 

Lääkärisopimukseen on sovittu uraporrasjärjestelmä, joka korvaa tehtävän vaativuuden perusteella maksetun tehtäväkohtaisen palkan. Uudessa järjestelmässä on mukana myös tehtävälisä.

Jos työnantaja joutuu irtisanomaan henkilöstöään taloudellisin tai tuotannollisin perustein, työnantajalla on useita velvollisuuksia tukea työntekijän tai viranhaltijan työllistymistä.

KT:n kehittämispäällikkö Jaana Näsänen kehottaa pilkkomaan muutoksen johdettaviin osiin. Tärkeintä on ylläpitää luottamusta johdon ja työntekijöiden välillä.

Alkanut syksy on TE 2024 -uudistuksen takia erittäin kiireinen kunnissa, koska niiden pitää tehdä suuria linjauksia.

Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen muistuttaa, että oppimisvaikeuksien huomiointi unohtuu helposti työelämässä.

KT edustaa jäseniään muun muassa työriitoja ja työttömyysturvaa koskevassa lainvalmistelussa.

KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho kirjoittaa talouskolumnissaan, että hallitusohjelmissa on painetta tehdä ratkaisuja, joiden tulokset olisivat nähtävissä seuraaviin vaaleihin mennessä.

Etelä-Karjala lähtee TE 2024 -uudistukseen ilman työllisyyden kuntakokeilua. Muutosjohtaja Johanna Ilmoni kertoo, että alueella on tehty paljon yhteistyötä työllisyyden hoidossa.

Työllisyys on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, mikä on KT:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Töttermanin mukaan TE-toimistojen onnistumisen merkki. Miksi siitä huolimatta työvoimaviranomaiset siirtyvät valtiolta kunnille?

Kainuussa kuntakokeilut ovat nostaneet työllisyyden ennätyksellisen korkealle. Kajaanin kaupungin työllisyyspäällikkö Milla Tikkanen kertoo, että opitut hyvät käytännöt siirretään nyt TE 2024 -uudistukseen.

Orpon hallituksen tavoitteena on saada aikaan työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä. KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kirjoittaa, että työllisyysasteen nostamista on välttämätöntä jatkaa.

KT-lehden päätoimittaja Mervi Itkonen kirjoittaa, että työllisyys on nyt kaikkien huulilla. Työnantajat kärsivät henkilöstöpulasta, valtio alijäämästä, työttömät  näköalattomuudesta. Mikä siis neuvoksi?