"Työikäisten masennuksen taustalla on yllättävän usein tukea vaille jääneitä oppimisvaikeuksia"

Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen haluaa herätellä työnantajia huomaamaan sen, että oppimisvaikeudet kuormittavat ja lopulta saattavat syrjäyttää työelämästä niiden kanssa painivat aikuiset. 

– Työikäisten masennuksen taustalla on yllättävän usein tukea vaille jääneitä oppimisvaikeuksia, Sarianna Reinikainen sanoo.

Lukivaikeuden lisäksi oppimisvaikeudet voivat tarkoittaa esimerkiksi matemaattisia vaikeuksia tai yleisempiä hahmotuksen häiriöitä. Kyse on synnynnäisestä neurologisesta ominaisuudesta, joka ei katoa iän myötä.

– On tärkeää ymmärtää, että oppimisvaikeuksilla ei ole mitään tekemistä älykkyyden tai oppimiskyvyn kanssa. Tavat omaksua tietoa ovat vain erilaiset. Jos henkilö on suoriutunut alansa koulutuksesta, hänellä on kyvyt tehdä työtä, Reinikainen muistuttaa.

Kaikki voittavat

Oppimisvaikeuksien selättäminen työelämässä vaatii yksilöllisyyden hyväksymistä. Usein henkilö löytää itselleen sopivat tavat tehdä työtä, kun saa toimia rauhassa. Työnkuvan räätälöiminen on tärkeä tuen muoto.

– Esimerkiksi hoitoalalla ihmisen kohtaamisella on itse hoitotyössä valtava merkitys. Jos työntekijän vahvuudet ovat potilastyössä, voisiko it-asioita jättää pois työnkuvasta, mikäli ne kuormittavat kohtuuttomasti, Reinikainen ehdottaa.

Tietotekniikkaa ei missään tehtävässä voi täysin välttää. Silti järjestelmiä tarjoavien yritysten ja it-yksiköiden tietämys oppimisvaikeuksista on tällä hetkellä Reinikaisen käsityksen mukaan olematonta.

– Digitaalisia apuvälineitä, kuten ohjelmistojen helppokäyttöominaisuuksia, tunnetaan huonosti, eikä niihin siten osata kouluttaa. Perehdyttämiseen pitäisi muutenkin varata enemmän aikaa. Tämä hyödyttäisi kaikkia.

Digiajan myönteisiä puolia on visuaalisuuden lisääntyminen. Sanallista ohjeistusta olisi hyvä korvata tai täydentää opastusvideoilla, joiden katsominen omaan tahtiin hyödyttäisi monia.

– Myös videoesittely työhakemuksessa tasa-arvoistaisi rekrytointia, kuten kaikki tavat osoittaa omaa osaamistaan suullisesti. 

Sarianna Reinikainen ehdottaa, että isoissa työpaikoissa tulisi olla henkilöstöhallinnossa oppimisvaikeuksiin perehtynyt mentori, joka kykenee ohjaamaan henkilökohtaisesti. Eriasteisia oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan 10–20 prosentilla väestöstä, joten tuen tarve on suuri ja olemassa kaikilla aloilla.

– Tärkeintä olisi luoda työpaikalle ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat puhua ja hakea tukea. Sopivat henkilöt voisivat oppimisvaikeuksien kokemusasiantuntijoina antaa mielipiteensä asiakastiloista tai työpaikalla tuotettavista materiaaleista, jolloin ne ovat saavutettavia kaikille.

Uudistuksia lainsäädäntöön

Sarianna Reinikainen on ehdottanut valtionhallintoon työryhmää, joka selvittäisi tarvittavaa tukea työpaikoilla.

– Nykyisin aikuinen ihminen ei pääse edes testeihin, joilla oppimisvaikeudet tunnistettaisiin. Julkisella puolella ei ole tähän mitään polkua.

Reinikaisen mielestä ongelma ovat myös työllisyyspalvelut, jotka eivät huomioi oppimisvaikeuksia. Oppimisen tuki olisi tärkeä työllisyyspalvelu, joka maksaisi itsensä takaisin.

– Monilla on huono käsitys itsestään oppijana, jolloin motivaatio on heikko. Oppimisen taidot ovat jäsentymättömät, joten ihminen ei tiedä, miten hänen pitäisi opiskella. Kuvitellaan, että jokainen hoksaa itselleen sopivat tavat ­oppia, mutta näin ei aina ole.

Sarianna Reinikainen

Erilaisten oppijoiden liitto ry:n toiminnanjohtaja, ­kasvatustieteen tohtori.

Vetovastuu Oikeus oppimiseen -neuvottelukunnassa yhteistyössä THL:n ja Opetushallituksen kanssa.