Työelämän kehittäminen
2
/2023

Teksti: Niilo Hakonen, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Kuva: Noora Huppunen, HOOD

Myytit kumoon: Onko julkinen työ leppoisaa lapioon nojailua?

KT:n raportti nostaa esille, että suomalainen julkinen työ on järkevää verovarojen käyttöä, kirjoittaa KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.

Kannattaako kiinnittää huomiota menoihin suhteessa BKT:een?

Kyseessä on myytti, joten ei kannata. Julkisille menoille ei ole tiettyä ihannekokoa, sillä julkinen talous voi olla suuri talouskasvua edistävällä tavalla.

Koulutuksesta, tutkimuksesta, terveydestä ja muista talouskasvua edistävistä julkisista menoista leikkaaminen lisää tuloeroja ja vähentää hyvinvointia.

 

Onko julkinen työ Suomessa leppoisaa lapioon nojailua?

Tämäkin on legendaa. Kunta-alan työt ovat jo vuosikausia olleet kuormittavuudeltaan suomalaisen työelämän kärkeä.

Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja sivistyksessä kaksi kolmasosaa vastaajista piti työtään henkisesti kuormittavana Julkisen alan työhyvinvointi­tutkimuksessa 2022.

 

Lisätäänkö määrää maksimoimalla tuottavuutta?

Ei lisätä. On tärkeää pitää mielessä, mitä ja keitä varten työtä tehdään. Tuottavuus voi parantua merkittävästi, ei suoritteita, vaan esimerkiksi asiakkaiden toimintakykyä maksimoimalla.

 

Ovatko johtaminen, työolot ja palkat pielessä kunta-alalla?

Tämäkin on myytti, joten eivät ole. Hyvää julkista työtä ja hyvää kehittämistyötä tehdään valtavasti suomalaisilla kunta- ja hyvinvointialuetyöpaikoilla. Se ei olisi mahdollista, jos viime vuoden neuvottelupuheiden tapaan kaikki olisi pielessä.

Työolobarometrissä kuntasektorilla työskentelevät arvioivat työnsä merkityksellisyyden muita korkeammaksi. Vuonna 2021 kuntasektorilla 93 prosenttia koki työnsä erittäin tai melko merkitykselliseksi.

 

KT julkaisi työmarkkinaosapuolten yhteisen Julkisen työn merkitys ja arvo -raportin maaliskuussa 2023.

17.4.2023