Neuvottelujen kytkökset
Kunta-alan vastikään alkaneet sopimusneuvottelut näyttäytyvät julkisuudessa helposti vain rahaa ja työaikaa koskevana vääntönä. Se typistää neuvottelujen merkityksen. Todellisuudessa ne kytkeytyvät laajempaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen.
Painavin vaikuttava tekijä on kuntatalous ja sen kehno tila. Kunnilla, kaupungeilla ja niiden perustamilla kuntayhtymillä ovat rahat vähissä. Perinteisesti kunta-alalla on ollut hyvin vähän yt-neuvotteluja, mutta viime vuonna taloudellinen tilanne pakotti käyttämään näitä keinoja poikkeuksellisen laajalti.
Toinen on hallituksen halu saada työllisyysaste 75 prosenttiin, siis saada 60 000 työllistä lisää. Hallitus on asettanut useita kolmikantaisia työryhmiä tavoitetta edistämään.
Työmarkkinoiden toimijoiden osallistuminen valmisteluun tarkoittaa sitä, että ne tuovat mukanaan omat näkemyksensä, joiden sovittaminen yhteen vaatii työtä.
Työllisyyden kasvattamiseen liittyvät myös keväällä alkavat kuntien työllisyyskokeilut. Mukana on yhteensä yli 90 kuntaa, jotka ryhtyvät TE-keskusten asemesta tarjoamaan työllisyys- ja yrityspalveluita muun muassa työttömille maahanmuuttajille. Työllisyyskokeilut kohdistuvat pitkäaikaistyöttömiin ja muihin vajaatyöllistettyihin. Tavoitteena on edistää tehokkaammin työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen.
Palkkaratkaisut siis kietoutuvat niin kuntien taloudelliseen kantokykyyn ja työllisyystavoitteeseen kuin henkilöstön määrään ja saatavuuteen. Samaan aikaan on pulaa sekä työpaikoista että osaavasta työvoimasta. Rinnalla saatetaan käydä yt-neuvotteluja.
Menojen jyrkkä kasvattaminen entisestään – esimerkiksi kovilla palkankorotuksilla – tarkoittaa vastaisuudessakin veroprosentin kasvattamista, lisää velanottoa tai henkilöstön ja palveluiden leikkaamista. Sama vaikutus olisi myös kiky-tuntien hukkaamisella.
24.1.2020
Yhteystiedot
