Vaikea taloustilanne näkyy yt-neuvotteluina

Lainanottotarvetta kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta on kehyskaudella 1,9-2,7 miljardia negatiivinen. Hallitusohjelman mukaisen julkisen talouden tasapainottamistavoitteen saavuttamiseksi paikallishallinnon taloutta pitäisi sopeuttaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä.

Verotuloja kunnat ovat saaneet kuluvana vuonna etenkin verotuksen järjestelmämuutosten vuoksi selvästi ennakoitua vähemmän. Menot jatkavat kasvua varsinkin väestön ikääntymisen ja hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi. Kuntien ja kuntayhtymien erot talouden tilassa ja sopeutustarpeissa lisääntyvät. Veronkorotuspaineet ja lainamäärä kasvavat.

Työvaltaisella toimialalla työvoimakustannusten osuus kuntien toimintamenoista on yli puolet.  Taloustilanteen vaikeutuminen näkyykin ennakoitua suurempana määränä yt-neuvotteluita. Kuluvana vuonna työvoiman vähentämistarkoituksessa käytyjä yt-neuvotteluita on käynyt tai käy parhaillaan noin 50 kuntatyönantajaa.

Kuntatalousohjelma korostaa palkkojen ja eläkemaksujen merkitystä menokehityksessä. Kuntatalouden ja työllisyyden kannalta on välttämätöntä, että sopimuskorotukset ovat maltillisia. Kuntatyönantajien neljä prosenttiyksikköä yksityisiä suurempaa eläkemaksua pitää alentaa asteittain lähemmäs yksityisen sektorin tasoa.

Kunta-alalla on työmarkkinoiden laajin paikallinen toisin sopimisen mahdollisuus. Paikalliseen sopimiseen perustuvien ratkaisujen hakemista pitäisi nyt edistää, jos työpaikkoja halutaan turvata.

Yhteistoimintamenettelyn yhteydessä onkin olennaista ottaa esille vaihtoehtona myös paikallinen sopiminen, kun työnantaja joutuu käynnistämään yhteistoimintamenettelyn vaikean taloustilanteen vuoksi. Työvoiman vähentämisen vaihtoehtona on perusteltua käsitellä myös palvelussuhteen ehtojen sopeuttamista koskevan paikallisen sopimisen mahdollisuus.

Kuntatalouden tasapainottamiseksi pidemmän ajan kuluessa tarvitaan menopäätösten uudelleenharkintaa ja erilaisia sopeutustoimia, muun muassa rakenteellisia ja toimintatapoihin kohdistuvia uudistuksia sekä tuloksellisuuden ja työelämän laadun yhteistoiminnallista kehittämistä. Hallitusohjelman tavoitteena olevan 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen merkitys korostuu entisestään julkisen talouden ja hyvinvointipalveluiden rahoittamisen kannalta.