Teemat

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa väistämättä kunnan roolia. Uudistus haastaa myös kunnan tavat toimia. Kunnan elinvoima- sivistys- ja hyvinvointirooli korostuvat. Kunnat myös erilaistuvat.

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnissa ja maakunnissa tehdään entistä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Siitä voi seurata riski korruption ja muiden taloudellisten väärinkäytösten lisääntymiselle.

Pohjois-Pohjanmaalla sote- ja maakuntauudistukseen on alettu valmistautua hyvissä ajoin ja suunnitellusti.

Sote- ja maakuntauudistuksen rinnalla muutoksessa on myös pelastustoimi. Pelastustoimi siirtyy vuoden 2019 alusta 18 maakunnan hoidettavaksi.

Vaasan yliopiston kyselytutkimus nosti esiin eettisten pelisääntöjen tarpeen.

Tuoreen kyselyn mukaan suurin osa kuntajohtajista näkee itsensä nykyisessä tehtävässään vuonna 2020. Myös työ yksityisellä sektorilla tai toisessa kunnassa kiinnostavat.

Valinnanvapaus on parhaillaan eduskunnassa olevan sote- ja maakuntauudistusta koskevan lakipaketin hankalimpia ja samalla kiistellyimpiä ja osia. Siihen liittyy paljon pelkoja ja toiveita.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet kuntasektorin sopimusten määräaikaisesta soveltamisesta maakunnissa sekä kuntien ja maakunnan yhtiöitetyssä toiminnassa.

Opettajat ovat viranhaltijoita, joiden tehtävistä päättää työnantaja. Opettajan on tehtävä tehtäväkuvansa mukaiset tehtävät, asia ei ole sopimuksen tai suostumuksen varainen.

Kansalais- ja kansanopistojen sekä lasten ja nuorten taidekoulujen tuntiopettajien oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan.

Strategioiden ja toimialarakenteiden uudistaminen on ajankohtaista liki joka kunnassa. Se ei onnistu, mikäli esimiehiä ja henkilöstöä ei saada sitoutettua uudistustyöhön.

Ammatillisten opettajien vuosityöaikajärjestelmän 1.8.2017 käyttöön ottavien oppilaitosten lukumäärä on varmistunut seitsemäksi. Ensi lukuvuonna noin 2 000 opettajan palvelussuhteen ehtoina sovelletaan neuvoteltua sopimusmallia.