Työmarkkinat

Kunnissa ja kuntayhtymissä sopeutetaan henkilöstömenoja pitkäjänteisellä ja kustannustietoisella henkilöstöpolitiikalla. KT:n tiedustelun mukaan henkilöstömenojen sopeuttaminen jatkuu myös tänä vuonna.

Kesätyöpaikkojen määrä kunnissa on ollut yleensä melko tasainen ja riippumaton talouden suhdanteista. Tänäkin vuonna kunnat työllistävät tai tukevat noin 45 000:n nuoren kesätöitä. Työpaikoista 60 prosenttia on kuntien omia.

Hammaslääkärivaje jatkaa pienenemistään, mutta täyttämättömiä lääkärin vakansseja on viime vuotta enemmän. Suurinta vaje on Kainuussa, Savossa ja Vaasassa. Erikoissairaanhoidossa vajetta esiintyy etenkin psykiatrian ja radiologian aloilla.

Sote- ja maakuntauudistuksessa jopa 60 000 henkilöä saattaa siirtyä kuntasektorilta yksityiselle puolelle. Tällä on suuria vaikutuksia muun muassa toiminnan järjestämiseen ja kustannustehokkuuteen. Maakunnan kilpailu työvoimasta ja tuotannosta yksityistä sektoria vastaan vaikeutuu.

Vuoden 2010 jälkeen ansiotasoindeksin nousu on ollut nopeinta valtiosektorilla. Kunta- ja yksityisellä sektorilla ansiotasoindeksit ovat kehittyneet 2010-luvulla lähes samaa tahtia.

Tuntipalkkaisten sopimukseen kuuluvien määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa. Myös toinen miesvaltainen sopimusala, teknisten sopimus, on kutistunut 2 000 henkilöllä.

Vuonna 2016 täydennyskoulutukseen osallistui 71 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Moni kuntatyönantaja jättää yhä hakematta koulutuskorvauksia.

Kuntasektorille palkattiin vuoden 2015 ja 2016 välillä 46 500 uutta henkilöä, joista 80 prosenttia on KVTES:n piirissä. 
Uusia rekrytoitiin etenkin suurimpiin ammattiryhmiin.

Tuoreen kyselyn mukaan suurin osa kuntajohtajista näkee itsensä nykyisessä tehtävässään vuonna 2020. Myös työ yksityisellä sektorilla tai toisessa kunnassa kiinnostavat.

Sote- ja maakuntauudistuksessa uudistuvien kuntien palvelukseen jää noin 208 000 henkilöä. Heistä suurin osa työskentelee koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Kunta-alalla säästettiin viime vuonna henkilöstö-menoista keskimäärin 1,7 prosenttia. Tämä on 357 miljoonaa euroa koko kunta-alan työvoima-kustannuksista, jotka ovat 21 miljardia euroa. 
Säästöt saatiin aikaan useita keinoja yhdistämällä.

Kunnan- ja kaupunginjohtajista lähes yhdeksän prosenttia työskentelee määräaikaisena. Osuus on pysynyt 5–10 prosentissa viimeiset kaksikymmentä vuotta.