Työmarkkinat

Vuonna 2023 ulkomaalaistaustaisia oli 10,2 prosenttia Suomen väestöstä, mikä tarkoittaa 571 000:ta henkilöä. Edellisenä vuonna osuus oli 9,1 prosenttia väestöstä.

Työilmapiiri ja työkaverit saavat kiitosta kunta- ja hyvinvointialan kesätyöntekijöiltä. Viime kesänä kesätöissä viihtyivät niin peruskoululaiset ja lukiolaiset kuin eri ammatteihin opiskelevat.

KT:n liikkuvia palveluja koskevassa kyselyssä selvisi, että kaikilla alueilla aiotaan lisätä digitaalisia ja liikkuvia palveluja.

Oppilaiden koulunkäyntiä tuetaan peruskouluissa yhä enemmän. Sen lisäksi että opetushenkilöstön määrä on kasvanut, kunnat ovat palkanneet  lisää henkilöstöä, joka työssään tukee oppilaan oppimista.

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan maahanmuutto lykkää, mutta ei estä huoltosuhteen heikkenemistä. 

Kunta-  ja hyvinvointialalla työskentelee yhteensä 445 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärä kasvoi kunnissa ja hyvinvointialueilla. 

Kolme neljästä hyvinvointialueen työntekijästä osallistui työnantajansa järjestämän täydennyskoulutukseen viime vuonna. Koulutuksiin osallistuminen palasi koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Naiset ovat sijoittuneet työ­markkinoilla yhä useammin korkean taitotason erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtäviin. Lisäksi naisten koulutustaso on noussut edelleen.

Pelastustoimi vastaa onnettomuuksien lisäksi muun muassa ensihoidosta, tapaturmien ehkäisystä ja väestönsuojelusta. Valmius toimia ympäri vuorokauden hälytyksen sattuessa edellyttää paljon henkilöstöä.

Hyvinvointialueiden etätyökäytännöt joustavat työtehtävien, työyhteisöjen ja työntekijöiden tarpeiden mukaan. Etätyön tekeminen kokoaikaisesti viisi päivää viikossa on poikkeuksellista.

Hyvinvointialueilla on suhteellisesti eniten täyttämättömiä paikkoja sosiaalityöntekijöille, lääkäreille, psykologeille ja puheterapeuteille.

Kunta- ja hyvinvointialalla on noin 30 000 johtajaa ja esihenkilöä. Heidän osuutensa koko alan henkilöstöstä on noin seitsemän prosenttia. Keskimäärin johtajia on yksi neljäätoista alaista kohden.