Työmarkkinat

Kunta-  ja hyvinvointialalla työskentelee yhteensä 445 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärä kasvoi kunnissa ja hyvinvointialueilla. 

Naiset ovat sijoittuneet työ­markkinoilla yhä useammin korkean taitotason erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtäviin. Lisäksi naisten koulutustaso on noussut edelleen.

Pelastustoimi vastaa onnettomuuksien lisäksi muun muassa ensihoidosta, tapaturmien ehkäisystä ja väestönsuojelusta. Valmius toimia ympäri vuorokauden hälytyksen sattuessa edellyttää paljon henkilöstöä.

Hyvinvointialueiden etätyökäytännöt joustavat työtehtävien, työyhteisöjen ja työntekijöiden tarpeiden mukaan. Etätyön tekeminen kokoaikaisesti viisi päivää viikossa on poikkeuksellista.

Hyvinvointialueilla on suhteellisesti eniten täyttämättömiä paikkoja sosiaalityöntekijöille, lääkäreille, psykologeille ja puheterapeuteille.

Kunta- ja hyvinvointialalla on noin 30 000 johtajaa ja esihenkilöä. Heidän osuutensa koko alan henkilöstöstä on noin seitsemän prosenttia. Keskimäärin johtajia on yksi neljäätoista alaista kohden. 

Joka seitsemäs kunta- ja hyvinvointialan palkansaaja tekee osa-aikatyötä. Osa-aikatyö on yleistynyt viime vuosina. Moni valitsee vapaaehtoisesti lyhennetyn työajan.

Sote-alan työnantajat kuuntelevat henkilöstön työvuorotoiveita sekä ennakkoon että työvuoroja muutettaessa. Muutokset työvuoroihin ovat keskimäärin vähäisiä, ja ne tehdään yleensä työntekijän suostumuksella.

Vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt, mutta hyvinvointialuiden välillä on eroja. 

Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli vuoden 2022 lokakuussa noin 441 000 palkansaajaa. Henkilöstön määrä on kasvanut jo viitenä vuotena peräkkäin.

Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa kasvaa tasaisesti. Tämä vaikuttaa tulevaisuudessa sekä palveluihin että henkilöstön rakenteeseen.

Uutisia seuraamalla voisi kuvitella, että kuntien ja kaupunkien johtajat olisivat viime vuosina kovasti nuorentuneet ja naisistuneet. Tilastojen valossa mielikuva ei pidä paikkaansa.