Työmarkkinat

Joka seitsemäs kunta- ja hyvinvointialan palkansaaja tekee osa-aikatyötä. Osa-aikatyö on yleistynyt viime vuosina. Moni valitsee vapaaehtoisesti lyhennetyn työajan.

Sote-alan työnantajat kuuntelevat henkilöstön työvuorotoiveita sekä ennakkoon että työvuoroja muutettaessa. Muutokset työvuoroihin ovat keskimäärin vähäisiä, ja ne tehdään yleensä työntekijän suostumuksella.

Vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt, mutta hyvinvointialuiden välillä on eroja. 

Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli vuoden 2022 lokakuussa noin 441 000 palkansaajaa. Henkilöstön määrä on kasvanut jo viitenä vuotena peräkkäin.

Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa kasvaa tasaisesti. Tämä vaikuttaa tulevaisuudessa sekä palveluihin että henkilöstön rakenteeseen.

Uutisia seuraamalla voisi kuvitella, että kuntien ja kaupunkien johtajat olisivat viime vuosina kovasti nuorentuneet ja naisistuneet. Tilastojen valossa mielikuva ei pidä paikkaansa.

Suomi haluaa yhtä aikaa lisätä varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää ja nostaa henkilöstön koulutustasoa. Yhtälö on mahdoton.

Eläkkeellesiirtymisikä on myöhentynyt odotettua nopeammin. Tavoite 62,4 vuoden eläkkeellesiirtymisiästä saavutettiin jo viime vuonna. Kunta-alalla siirtymisikä on hieman matalampi.

Erikoissairaanhoidossa oli viime lokakuussa täyttämättä noin 740 lääkärin tehtävää. Perusterveydenhuollossa täyttämättä oli 300 lääkärin ja 140 hammaslääkärin tehtävää, ilmenee lääkärien työvoimaselvityksistä.

Henkilöstön määrä kasvoi viime vuonna neljällä tuhannella. Tähän vaikutti koronaepidemian vuoksi palkattu henkilöstö. KT:n tiedustelun mukaan kunta-alalla on halua palkata lisähenkilöstöä helpottamaan kuormitusta.

Kuntasektorin palkoista ja ansioista on tärkeää puhua yhden­mukaisilla käsitteillä. Julkisuudessa nämä menevät usein sekaisin.

Kunta-alan palkansaajista ulkomaalaistaustaisia on 4,3 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisia työskentelee kuntasektorilla suhteellisesti keskimääräistä enemmän etenkin lääkäreinä, hoitotyössä ja siivousalalla.