Kyseessä on kuitenkin väliaikaisratkaisu, jolla halutaan mahdollistaa sopimusoikeudet ja sovellettavat työehdot ennen kuin varsinainen uusi kuntien ja maakuntien sopimus- ja neuvottelujärjestelmä saadaan aikaan. Työnantajille tarjotaan tällä järjestelyllä mahdollisuutta säilyttää syntyvä uusi työnantajaorganisaatio kuntasopimusten piirissä siirtymäkauden ajan.

Linjaukseen vaikutti vahvasti EK:n päätös luopua keskitetyistä palkkaratkaisuista.

Maan hallitukselle työmarkkinajärjestöt täsmensivät vielä, että tulevilla työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Lakiesitys kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä merkitsee toteutuessaan sitä, että KT on ensi vuoden heinäkuusta alkaen kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös maakuntatyönantajien valtakunnallinen työnantajaorganisaatio.

KT:n ja kunta-alan järjestöjen yhteisenä tavoitteena neuvotteluissa oli, että kikyn vaikutukset ovat kustannusneutraaleja kuntatalouteen.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopiminen sekä sen pohjalta tehdyt kunta-alan sopimukset raamittavat kuntatalouden kehyksiä. Taloudelliselta merkitykseltään vielä mittavammat neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ovat loppusuoralla. Eläkeuudistuksen työnantajaedunvalvonta puolestaan vietiin loppuun saakka lainsäädäntövalmistelussa.

Sen lisäksi siinä on sovittu mm. paikallisen sopimisen edistämisestä ja muutosturvan parantamisesta.

Kolmikantainen työryhmä käsittelee parhaillaan lakiluonnosta paikallisesta sopimisesta selvitysmies Hietalan raportin pohjalta.

Tarkoituksena oli siirtyä vuoden 2018 sopimuksissa ns. Suomen malliin, jossa työmarkkinakierroksen kustannuskatto määräytyisi lähinnä avoimen sektorin ja vientialojen kilpailukyvyn mukaan. Kukin sopimusala neuvottelisi itsenäisesti, miten kustannusvaikutus jaetaan alakohtaisesti.

Itsehallintoalueiden perustamisessa on kyse Suomen suurimmasta liikkeenluovutuksesta. Itsehallintoalueille siirtyvän kunnallisen henkilöstön määrä on yli 200 000 ja työvoimakustannukset ovat noin 10 miljardia euroa vuodessa.

Kuluvan vuoden talouskasvu on jäämässä jälleen lähes pakkasen puolelle ja työttömyysluvut ovat kasvaneet huolestuttavaa vauhtia. Pelkästään perinteiset työmarkkinaratkaisut eivät enää riitä ratkaisemaan kilpailukyvyn, työllisyyden ja julkisen talouden ongelmia, vaan nyt tarvitaan viiden prosentin työvoimakustannusten alentaminen.