Kun keskusjärjestöratkaisu on syntynyt, KT ja pääsopijajärjestöt käyvät kunta-alan sektorikohtaiset sovellusneuvottelut kesäkuun loppuun mennessä.

Borgin ja Vartiaisen raportti nostaa talouskriisistä selviytymisen keskeiseksi ehdoksi sen, että Suomen työvoimakustannukset nousevat monen vuoden ajan hitaammin kuin muulla euroalueella. Raportin tekijöiden mukaan kilpailukyvyn palauttava palkkojen nousuvauhti vuodessa olisi käytännössä liukumat mukaan lukien maksimissaan 0,5 prosenttia.

Jos jatkosopimus syntyy, kunta-alan alakohtaiset sovellusneuvottelut käydään sopimuksen mukaan kesäkuun loppuun mennessä.

Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käyvät neuvottelut 30.6.2015 mennessä toisen kauden sopimuskorotuksesta ja sen ajankohdasta.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on syytä varautua sote-sektorin remonttiin, vaikka sote-uudistus jääkin seuraavalle eduskunnalle. Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas arvioi, että uudistus astuu voimaan aikaisintaan 2018, eli vuotta aiottua myöhemmin.

Kunnat ovat laatineet esimerkiksi menettelytapaohjeita sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi. Myös sisäilmatyöryhmien perustamiset kuntatyöpaikoilla ovat vaikuttaneet sisäilmaongelmien hallinnan parantumiseen, kertoo hankekoordinaattori ylitarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueelta.

Parikymmentä vuotta poltettuaan helsinkiläinen mielenterveyshoitaja Sirkku Mankki huomasi hengityksensä pihisevän jo pelkästä kävelystä. Takana oli monta tupakoinnin lopettamisyritystä, mutta tällä kertaa Mankki ei yrittänyt pärjätä omin avuin.

Työkyvyttömyyseläkkeiden vaikutus varhe-maksuun

Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksuun.

Useimmat kunnat ovat vuosien varrella kantaneet työllisyysvastuunsa esimerkillisesti. Tämä on ollut tarpeen, kun valtion työvoimahallinnon voimattomuus palvella vaikeimmin työllistettäviä työnhakijoita on siirtänyt vastuuta sosiaalipalveluihin – sosiaali- ja terveysministeriölle ja käytännössä kunnille.

Laissa on säännökset sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä, sen rekisteröinnistä, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta. Näitä ammatteja ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi.