Palvelun laatu ja vaikuttavuus on johdon ja henkilöstön yhteinen tavoite. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja tehokkaasti tuotetun palvelun välillä on selkeä yhteys, jota selittää asiakaslähtöisyys, työn imu ja hyvä henkilöstöjohtaminen.

Kun KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas kuuli 8. maaliskuuta sote-uudistuksen kaatumisesta, ensimmäisiä ajatuksia oli harmitus, jota maakuntien valmistelijat kokevat.

Sote- ja maakuntauudistuksen projektiryhmä asetti kesäkuussa 2017 sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteisen työryhmän arvioimaan, voidaanko kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä työeläkejärjestelmässä luopua.

KT on valmis kehittämään aktiivimallia, koska se tukee työllisyyttä ja työnhakijoiden nopeampaa työllistymistä. Omatoimisen työnhaun mallia tarvitaan turvaamaan työvoiman saatavuutta.

Vuoden 2018 työolobarometrissa työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat kohentuneet edellisvuodesta kaikilla mittareilla mitattuna. Työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa hyvin työtahtiinsa ja työtehtäviinsä sekä työnjakoon ja työnteon paikkoihin.

Työhygienialla tarkoitetaan fyysisen työympäristön fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaarojen tunnistamista sekä ennakointia ja pyrkimystä poistaa ne tai hallita niitä, jotta työnteko-olosuhteet työpaikalla olisivat turvalliset. Työhygieeninen toiminta on tärkeä osa työpaikan työsuojelutoimintaa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Pohjoismaissa kunnilla on laajat hyvinvointipalveluihin liittyvät tehtävät. Muualla Euroopan unionin jäsenmaissa palvelujen järjestämistavat vaihtelevat huomattavasti. Myös pohjoismaiden kunta-alan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmät ovat Euroopassa vähemmistönä.