KT vastustaa inhouse-lainsäädännön muutosta

Julkisia hankintoja ei tarvitse nykyisin kilpailuttaa, jos kunta tai hyvinvointialue hankkii ne omalta sidosyksiköltään eli niin sanotulta inhouse-yhtiöltä. Tämän lisäksi vaaditaan, että hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa sidosyksikköön. Tähän suunnitellaan lakimuutosta. Hallitus esittää sidosyksikön omistukselle 10 prosentin vähimmäisomistusosuutta.

Hankintalakia koskeva muutosesitys perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmakirjauksiin, joihin KT on jättänyt eriävän lausuntonsa.

Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa. KT kantaa hallituksen tavoin huolta julkisiin hankintoihin kohdistuvasta rajallisesta kilpailusta ja tarjousten määrästä.

Julkisten hankintojen menettely on jo nykyisellään erittäin säädelty. KT toteaa lausunnossaan, että se on huolissaan hankintayksiköille asetettavien uusien velvoitteiden lisäämisestä.

KT ei sinänsä vastusta sidosyksiköiden käytön tiukempaa valvontaa. Se pitää hyvänä, että sidosyksikössä järjestämisen väärinkäytöksiin on menneenä vuonna puututtu. Kuitenkin työryhmämietinnössä nyt esitetty mekanismi on liian kategorinen malli, joka ei mahdollista erilaisten toimialojen ja käytännön tilanteiden huomioonottamista.

Sidosyksiköiden käyttöä rajoitettaisiin

KT:n lausunnon mukaan sidosyksiköiden vähimmäisomistusta koskeva vaatimus ei ole tarkoituksenmukainen. Lisäksi vaatimus on vaikeasti toteutettavissa.

KT katsoo, että esitetty vähimmäisomistusosuus on erityisen merkityksellinen kunnallisen itsehallinnon kannalta. Esitys rajoittaa kuntien mahdollisuutta päättää itse toimintojensa järjestämisestä. Rajoitus vaatisi KT:n mukaan tuekseen painavia perusteita.

Rajoite koskisi myös hyvinvointialueiden omistamia tai määräysvallassa olevia yhteisöjä. Näiden osalta esitetty muutos rajoittaisi liikkeenjohtovaltaa merkittävästi. Muutos kohtelisi eri kokoisia kuntia ja hyvinvointialueita perusteetta eriarvoisesti. Vähintäänkin KT:n mukaan tulisi arvioida esityksen vaikutuksia eri kokoisiin kuntiin ja hyvinvointialueisiin.

Vähimmäisomistusvaatimusta koskevan hallitusohjelmakirjauksen tavoitteena on todennäköisesti rajoittaa sidosyksiköiden toimintaa pienempiin yksiköihin ja rajattuun toimintaan. Nämä tavoitteet eivät toteudu mietinnössä esitetyllä mekanismilla, vaan muutos koskettaa merkittävää määrää pieniä sidosyksiköitä, jotka toimivat rajatulla alueella tai rajatun toiminnan puitteissa.

Uudistuksen hyödyt ovat epäselvät ja epäsuhdassa palveluiden uudelleenjärjestelyistä aiheutuvaan työhön ja kustannuksiin.

Lisäksi hankintalain sidosyksikön käytön edellytyksenä oleva määräysvalta toteutuu valtaosassa nykyisistä sidosyksiköistä. KT pitää tärkeänä, että sidosyksiköiden, joissa määräysvalta ei nykyisellään toteudu, toimintaan puututaan ja sidosyksikköjärjestämisen väärinkäytöksiin reagoidaan valvontakeinoin, kuten on tehtykin.

Lisäksi KT korostaa kuntien ja hyvinvointialueiden omistajaohjauksen roolin terävöittämistä keskeisenä toimenpiteenä määräysvaltakäsitteen toteutumisen varmistamiseksi. Esitetty mekanismi koskisi samalla tavalla kuntia ja hyvinvointialueita. Esimerkiksi kymmenen hyvinvointialueen yhteinen sidosyksikkö käsittäisi noin puoli Suomea. Vastaavasti tasaosuuksilla kymmenen keskikokoistakaan kuntaa ei muodosta lähellekään vastaavaa alueellista tai taloudellista kokonaisuutta.

Esitetty omistusosuusmuokkaus ei ole tarkoituksenmukainen pääosassa sidosyksiköitä niiden käytön rajoittamiseen tähtäävään tavoitteeseen nähden. Uudistuksen hyödyt ovat epäselvät ja epäsuhdassa palveluiden uudelleenjärjestelyistä aiheutuvaan työhön ja kustannuksiin.

Muutos koskettaa turhaan satoja sidosyksiköitä

Omistusjärjestelyihin pakottava esitetty vähimmäisomistusmekanismi myös vaarantaa ja osin kokonaan lopettaa seudullisen yhteistyön palveluiden järjestämisessä. On syytä muistaa, että palveluiden järjestämiseen yhdessä on aiemmin jopa kannustettu.  Esitetty muutos yhtiöiden omistukseen sirpaloittaa ja rikkoo toimivia palveluita ja järjestämisen tapaa.

Lyhyen siirtymäajan vuoksi myös kuntien lakisääteisten palveluiden järjestäminen vaarantuu. KT kantaa huolta lainsäädäntömuutoksen vaikutuksista palveluiden järjestämiseen.