TE-henkilöstön palkkauksesta neuvotellaan

Kun TE-henkilöstöä siirtyy vuonna 2025 valtiolta kunnille ja kuntayhtymille, on otettava huomioon, että valtion palkkausjärjestelmä on erilainen kuin kunnissa.

Koska TE-henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella, he siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen niine oikeuksine ja velvollisuuksineen, jotka ovat voimassa luovutushetkellä. TE-uudistuksessa siirtyvään henkilöstöön sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimuksen (VES) jälkeen kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES).

Näin ollen valtiolta siirtyvä henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen sillä palkalla, jota valtio maksaa heille luovutushetkellä.

Lähtökohta on valtion virkaehtosopimus

Uudet työvoimaviranomaiset ovat lähtökohtaisesti velvollisia soveltamaan liikkeenluovutuksella siirtyvään henkilöstöön luovuttajaa sitonutta virka- ja työehtosopimusta sopimuskauden loppuun saakka.

Virka- ja työehtosopimuksen osapuolet voivat kuitenkin liikkeenluovutuksen yhteydessä sopia, että liikkeenluovutuksella siirtyvään henkilöstöön ryhdytään aiemman virka- ja työehtosopimuksen sijasta noudattamaan toista virka- ja työehtosopimusta.

Sopimisesta käytetään myös termiä aikaistus, sillä sopiminen koskee sitä, voisiko KVTESin ottaa käyttöön jo aiemmin kuin valtion VESin sopimuskausi päättyy. KT neuvottelee palkansaajajärjestöjen kanssa siitä, että valtion henkilöstö siirtyisi jo liikkeenluovutuksen yhteydessä kunta-alan yleisen virka- ja työehto-sopimuksen soveltamisen piiriin.

Jos aikaistuksesta valtakunnallisella tasolla sovitaan, valtiolta siirtyvään henkilöstöön sovellettaisiin KVTESia jo 1.1.2025 alkaen. KT:n ja järjestöjen väliset neuvottelut ovat kuitenkin vielä kesken.

KT:n mielestä tarve aikaistutukselle on suuri, sillä TE-uudistuksessa luovuttajan eli valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 28.2.2025, mutta liikkeenluovutus tapahtuu jo 1.1.2025. Näin ollen tammi– helmikuussa 2025 valtiolta siirtyvään henkilöstöön tulisi soveltaa valtion virkaehtosopimusta sopimuskauden päättymiseen asti.

Tästä aiheutuisi uusille työvoimaviranomaisille merkittäviä kustannuksia muun muassa kuntien HR- ja palkanmaksujärjestelmien muokkaamisen takia.

Jos aikaistuksesta ei päästä sopimukseen, KVTESiasiirrytään noudattamaan VESin sopimuskauden päätyttyä eli 1.3.2025.

KT pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön

Koska aikaistusneuvottelujen lopputulos on epävarma, KT pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön niin, että valtiolta siirtyvän henkilöstön palkanmaksu voitaisiin turvata aiheuttamatta kunnille kohtuuttomia kustannuksia.

KT ajaa muutosta valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta (Palkeet) koskevaan lainsäädäntöön. Palkeita koskevan lainsäädännön muutoksella voitaisiin mahdollistaa se, että kuntien olisi mahdollista hankkia ostopalveluna Palkeilta valtiolta siirtyvän henkilöstön palkanmaksu ajalla 1.1–28.2.2025. Näin kuntien HR- ja palkanmaksujärjestelmiin ei välttämättä tarvitsisi tehdä kalliita muutoksia.

KT neuvottelee kunta-alan palkkausjärjestelmästä

KT ja pääsopijajärjestöt neuvottelevat parhaillaan kunta-alan palkkausjärjestelmäuudistuksesta. KT:n tavoitteena on, että kuntien nykyinen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä korvataan uudella tasopalkkajärjestelmällä ja että siirtyvä henkilöstö voisi suoraan siirtyä uuteen tasopalkkajärjestelmään.

Tasopalkkajärjestelmässä palkan perusteena olisi ensisijaisesti tehtävässä vaaditun osaamisen ja vastuun yhdistelmä. Jos uusi tasopalkkajärjestelmä ei toteudu, TE- henkilöstölle voidaan ehkä neuvotella oma liite KVTES-sopimukseen.

Valtakunnalliset neuvottelut kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistamisesta ovat kesken. Siksi vielä ei tiedetä, mitä palkkausjärjestelmää kunnissa noudatetaan, kun valtion TE-henkilöstö siirtyy kuntien palvelukseen vuoden 2025 alussa.

Palkkauksessa avoimia kysymyksiä

Valtiolla ja kunnissa käytössä olevat palkkausjärjestelmät eroavat toisistaan, vaikka molemmissa palkkaus perustuu tehtävän vaativuuden arviointiin. Nykyisin KVTESissa käytössä olevan palkkausjärjestelmän mukaan työntekijän tai viranhaltijan varsinainen palkka muodostuu pääosin tehtäväkohtaisesta palkasta. Muita palkanosia voivat olla henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä.

Työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa työntekijälle tai viranhaltijalle myös kielilisää ja rekrytointilisää. Valtion VESissä palkkaus koostuu tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta, joka on 5–45 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta. 

Siitä, kuinka valtiolta siirtyvän henkilöstön palkkarakenne muunnetaan kunnissa vuonna 2025 käytössä olevan palkkausjärjestelmän mukaiseksi, on tarkoitus neuvotella valtakunnallisella tasolla KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen kesken.

Paikallistasolla malttia palkkauskeskusteluihin

Koska moni asia on avoinna, maltti on nyt valttia. Kunnat voivat rauhassa odottaa valtakunnallisten neuvottelujen tuloksia.

Kuntien henkilöstöjohtajat ja TE-uudistuksen henkilöstöasioiden valmisteluun osallistuvat työnantajan edustajat voivat liittyä KT:n työllisyyden edistämisen työnantajaverkostoon, jossa tilanteesta saa tietoa. Verkostoon pääsee mukaan laittamalla sähköpostia osoitteeseen toimisto@kt.fi.

Kuntien tulee huolehtia yhteistoiminnasta

TE2024-uudistukseen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluja käydään useassa osassa sekä valtiolla että kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuntien on hyvä huomioida, että yhteistoimintaneuvotteluja tulee käydä kaikissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja hyvinvointialueilla annetun lain 4. pykälässä säädetyissä tilanteissa. Lisäksi kuntien tulee käydä liikkeenluovutusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut kuntien yhteistoimintalain 11. pykälän edellyttämällä tavalla.

Kuntien yhteistoimintaneuvottelut ovat osittain sidoksissa valtion yhteistoimintaneuvotteluihin, joita valtio käy sekä valtakunnallisella että virastotasolla. Valtion virastokohtaisissa yhteistoimintaneuvotteluissa ratkaistaan valtakunnallisissa yhteistoimintaneuvotteluissa sovittujen periaatteiden mukaisesti, kuinka kunkin viraston palveluksessa oleva henkilöstö jakautuu uusien työvoimaviranomaisten tai työllisyyspalveluita tuottavien kuntien palvelukseen.

Virastokohtaiset yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan viimeistään 1.3.2024. Yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisen ajankohta voi vaihdella eri puolilla Suomea, sillä valtion virastokohtaisten yhteistoimintaneuvottelujen aloittamishetki riippuu siitä, milloin työllisyysviranomaiset ovat tiedossa. Koska virastokohtaisten neuvottelujen aikataulu vaihtelee, kuntien tulee itse huolehtia yhteistoimintavelvoitteen täyttämisestä.