Sopimukset
5
/2022

Teksti: Tuomo Tamminen

Vanhaa palkkausjärjestelmää ei voi enää paikata

Ensi vuoden aikana 15 kunnassa simuloidaan ja sen jälkeen kokeillaan uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä. Jos kokeilun tulokset ovat myönteiset, nykyinen TVA-järjestelmä saattaa jäädä historiaan.

Henrika Nybondas-Kangas on KT:n neuvottelupäällikkö.

Ennen vuotta 1995 kunta-alan palkkaus perustui puhtaasti ammattinimikkeeseen. Esimerkiksi keittiöapulaisen palkkaluokka sijoittui haarukkaan Y 17–21, lakimiehen Y 31–34. Palkat eivät joustaneet, vaikka ihmisen työnkuva olisi muuttunut poikkeuksellisen vastuulliseksi tai vaativaksi.

Tätä epäkohtaa lähdettiin korjaamaan tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvalla palkkausjärjestelmällä eli TVA-järjestelmällä. Siinä palkkaan vaikuttaa tehtävän vaativuus, ja työssä suoriutumisesta palkitaan henkilökohtaisella lisällä ja työkokemuksen karttumisesta työkokemuslisällä. Järjestelmä tuli ensin kunta-alan teknisten henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen ja 2000-luvun alussa KVTESiin.

Järjestelmä perustuu ajatukseen, että valtakunnallinen työehtosopimus antaa raamit ja työn vaativuus on parasta arvioida paikallisesti. Se, mikä toimi 20 vuotta sitten, ei kuitenkaan toimi enää. Näin sanoo neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas KT:stä.

– Kun vuosikymmenet ovat vierineet, nykyisen järjestelmän ylläpitäminen on osoittautunut hankalaksi. Se on jäänyt monelta työnantajalta päivittämättä nykyajan tarpeisiin. Järjestelmää kutsutaan rämettyneeksi.

TVA-järjestelmä on jäänyt monelta työnantajalta päivittämättä nykyajan tarpeisiin.

Nykyjärjestelmä ei enää mittaa vaativuutta

Kunnissa on tapahtunut 2000-luvun aikana paljon. On tullut kuntaliitoksia, uusia työtehtäviä ja valtiolta uusia velvoitteita esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras-hankkeen) mukana. Maailma ympärillä on Nybondas-Kankaan mukaan muuttunut, mutta TVA-järjestelmien päivittäminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Tehtäväkohtaiset palkat eivät käytännössä jousta ikinä alaspäin, vaikka perusteltua syytäkin olisi, eikä palkkoja myöskään pystytä korottamaan silloin, kun siihen olisi syytä. Vaativuutta ei siis käytännössä kerran rakennetussa paikallisessa järjestelmässä pysty enää aidosti mittaamaan – tai ainakaan ottamaan sitä huomioon palkkauksessa.

Ajan myötä kontrolli järjestelmästä on monessa kunnassa päässyt höltymään myös siksi, että esihenkilöt eivät tunne järjestelmää kunnolla. Paikoin isoissa tehtäväkategorioissa saatetaan Nybondas-Kankaan mukaan maksaa jopa 30–40:tä eri palkkaa. Erityisen työläiksi nykyjärjestelmässä ovat osoittautuneet työantajaliitokset palkkaharmonisointeineen, kun joka työnantajalla on hieman erilainen TVA-järjestelmä.  

Jonkun työn korkeaa tehtäväkohtaista palkkaa saattaa selittää esimerkiksi yhden liitoskunnan syrjäisen toimipisteen työvoimapula. Nykymallissa se saattaa sanella kaikkien samaa tehtävää tekevien palkkaa.

Tavoitteena yksinkertaisempi järjestelmä

Tämän takia KT lähti vuonna 2018 ajamaan arviointijärjestelmän uudistamista. Vuoden 2022–2025 KVTESissä osapuolet pääsivät sopuun uudenlaisen tasopalkkamallin kokeilemisesta.

Uudessa mallissa tehtävästä maksettavaa palkkaa kutsutaan tasopalkaksi. Se määräytyy ensisijaisesti tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun yhdistelmästä eli osvasta. Osva-tasoja on kolme: C1, D1 ja E1. C1 tarkoittaa normaalia tasoa, jossa työntekijä täyttää tehtävässä normaalit tehtävässä edellytetyt vaatimukset. D1 tarkoittaa vaativaa ja E1 erittäin vaativaa osva-tasoa, joissa edellytetään normaalia syvempää osaamista. Lisäksi on vielä matalampi A1-taso tilanteisiin, joissa työntekijä ei yllä normaalin tehtävän edellyttämiin vaatimuksiin.  

Osva-tasojen välillä tulee olla palkkauksessa riittävä ero, jotta osaamisen ja vastuun lisääntyminen näkyvät tuntuvasti myös palkassa.

Tasopalkkamallia varten osapuolet ovat tutustuneet markkinoilla oleviin kotimaisiin ja pohjoismaisiin palkkajärjestelmiin ja lähteneet kehittämään siltä pohjalta uutta. Osa palkansaajajärjestöistä on alun perin ollut sitä mieltä, että nykyinen malli olisi korjattavissa. KT sen sijaan on katsonut, että vanhaa ei voi enää paikata.

– Pitää lähteä katsomaan, onko aidosti vaihtoehtoja yksinkertaisempaan ja standardoidumpaan järjestelmään, eikä se onnistu nykyjärjestelmän pohjalta, Nybondas-Kangas sanoo.

Kaikki järjestöt ovat kuitenkin sitoutuneet simuloimaan ja kokeilemaan uudenlaista tasopalkkamallia.

Tilaisuus kehittää omaa järjestelmää

Ensimmäinen simulointivaihe oli jo vuonna 2020. Silloin neljä työnantajaa simuloi eli kuivaharjoitteli uuteen järjestelmään siirtymistä 8500 työntekijän kohdalla. Kuivaharjoittelu tarkoittaa tässä sitä, että työntekijöiden tehtävät aseteltiin uuteen järjestelmään ja katsottiin, miten ne sinne istuvat ja minkälaiset olisivat kustannusvaikutukset. Kenenkään palkkaa ei vielä oikeasti maksettu uuden tasopalkkamallin mukaan. Kokemukset olivat sen verran hyviä, että tänä syksynä simulointeja ja kokeiluja jatketaan.

– Ongelmiakin havaittiin, ja varmasti tulee uusiakin ongelmia, kun tulee uusia kokeiluja. Mutta olemme kaikki olleet suhtkoht optimistisia.

Uusi simulointivaihe alkaa kuluvan vuoden aikana ja kestää tammikuun loppuun. Sinä aikana mukaan lähtevien työnantajien on tarkoitus sijoittaa kaikki sovitut työtehtävät oikeaan osva-tasoon. Simulointivaiheeseen on ilmoittautunut mukaan 15 työnantajaa. Niiden joukosta valitaan työnantajat kokeiluvaiheeseen, jossa työntekijöiden palkat maksetaan oikeasti uuden tasopalkkamallin mukaan. Tämä vaatii myös paikallisen sopimuksen tuekseen.  

Otamme palautteen uuden palkkausjärjestelmän kokeilui.sta vakavasti.

Nybondas-Kankaan mukaan kokeilu on työnantajille hyvä tilaisuus lähteä kehittämään järjestelmää, joka mahdollisesti tulee myöhemmin joka tapauksessa sovellettavaksi. Ja vaikka ei tulisikaan – siitä ei ole vielä mitään varmuutta – kokeilu on tilaisuus selvittää oman nykyisen järjestelmän heikkoja kohtia.

– Aiemmin peruspalkkatasot on määritelty kansallisesti ja tehtävän vaativuuden arviointi paikallisesti. Uudessa mallissa on 3+1 osva-tasoa valtakunnallisesti jokaiseen tehtäväkategoriaan. Jonkin verran työtä on paikallisestikin, että löydetään kategoriat ja tasot kullekin tehtävälle, mutta se tehdään jo simuloinnissa, jonka jälkeen on helppoa lähteä kokeiluun.

Kokeilussa kenenkään palkka ei laske

Kun kokeiluvaihe viimeistään marraskuussa 2023 loppuu, mukana olleet työntekijät siirtyvät takaisin vanhoihin tehtäväkohtaisiin palkkoihinsa. Kokeiluvaiheessa kenenkään palkka ei laske, vaan työnantaja nostaa kaikkien palkansaajien palkat vähintään kunkin osva-tason mediaaniin.

Kokeilun tulokset kertovat, onko tasopalkkamalliin siirtymistä mielekästä jatkaa. Voi käydä esimerkiksi niin, että kokeilu osoittaa uuteen järjestelmään siirtymisen tulevan liian kalliiksi. Ilman lisärahoitusta uudistusta ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä, sillä nykyisessä KVTESissä on sovittu palkkaohjelmasta, joka tuo viiden prosentin korotusvaran palkkausjärjestelmän kehittämiseen vuosina 2023–2027.  

– Nyt kokeiluvaiheessa otamme kaiken palautteen äärimmäisen vakavasti, koska kyse on kuitenkin 120 000 ihmisten palkasta. Kokeilu on välttämätön, koska ilman sitä emme voi varmistua siitä, että tällä järjestelmällä tai jollakin sen modifikaatiolla voi jatkaa, Henrika Nybondas-Kangas sanoo.

28.10.2022

Yhteystiedot

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT