Tilastot
4
/2015

Mika Juutinen, työmarkkinatutkija
Kuva: Pixhill

Mitä suurempi kunta sen suurempi palkka

Kaupunginjohtajien kokonaisansiot olivat keskimäärin 9 234 euroa/kk. Vastaava kunnanjohtajien ansio oli 6 708 euroa/kk. Ansiotaso kasvaa sen mukaan, mitä asukasluvultaan suurempi kunta on työnantajana.

Lokakuussa 2014 kunnissa työskenteli 313 kaupungin- tai kunnanjohtajan ammattinimikkeellä toimivaa johtajaa. Heistä kaupunginjohtajia oli 105 ja kunnanjohtajia 208. Luvuissa eivät ole mukana apulaiskaupungin-/-kunnanjohtajat. Tiedot ovat Tilastokeskuksen vuoden 2014 Kuntasektorin palkat -aineistosta.

Kunnanjohtajat nuorempia kuin kaupunginjohtajat

Vuodesta 1995 lähtien kunta on itse voinut valita, onko se kaupunki vai kunta. Niinpä nimike ”kaupunginjohtaja” voi olla käytössä asukasmäärältään pienessä, muutaman tuhannen asukkaan kunnassa ja toisaalta nimike ”kunnanjohtaja” voi olla käytössä kunnassa, jossa on kymmeniä tuhansia asukkaita.

Kunnan- ja kaupunginjohtajista lähes kaikki (reilut 90 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Heidän keski-ikänsä oli 53,1 vuotta. Ikähaarukka oli 27 ja 67 vuoden välillä.

Nuorin kunnanjohtaja oli 27-vuotias, kun taas kaupunginjohtajista nuorin oli 35-vuotias. Vanhin kunnanjohtaja oli 67-vuotias, ja vanhin kaupunginjohtaja oli 65-vuotias. Kaupunginjohtajat olivat hieman kunnanjohtajia iäkkäämpiä. Kaupunginjohtajien keski-ikä oli 54,0 vuotta ja kunnanjohtajien 52,7 vuotta.

Kunnan- ja kaupunginjohtajista oli naisia vajaa viidennes (17,6 %). Kunnanjohtajista oli naisia viidennes (22,6 % ) ja kaupunginjohtajista heitä oli vajaa kymmenes (7,6 %).

Yleisin koulutus oli hallintotieteen maisterin tutkinto, joka on reilulla viidesosalla (23,0 %) kaupungin- tai kunnanjohtajista. Seuraavaksi yleisimmät olivat kunnallistutkinto (11,2 %) ja oikeustieteen kandidaatin tutkinto (6,4 %).

Palkkahajonta on suurta

Lokakuussa 2014 kokoaikaisten täyttä palkkaa saaneiden kaupunginjohtajien kokonaisansiot olivat keskimäärin 9 234 euroa/kk. Vastaava kunnanjohtajien ansio oli 6 708 euroa/kk. Lisäksi tulospalkkioita yms. maksettiin keskimäärin noin 240 euroa vuodessa.

Joka kolmannella kaupunginjohtajalla ja kunnanjohtajalla oli sopimus- eli kokonaispalkka. Palkkahajonta oli suurta. Yleisesti katsoen, mitä suuremmasta kunnasta tai kaupungista on kyse, sitä suurempi on johtajan palkka. Työn vaativuus näyttäisi siis kasvavan kuntakoon kasvaessa.

Työtehtävät ovat muuttuneet vaativimmiksi

Vuodesta 2000 vuoteen 2014 kaupunginjohtajien kokonaisansiot kehittyivät 63,9 % ja kunnanjohtajien 64,8 %. Samalla aikavälillä kuntasektorin kuukausipalkkaisten ansiot kehittyivät 54,7 %.

Vuosittainen ansiokehitys on vaihdellut suuresti kaupunginjohtajilla. Tämä johtunee ammattiryhmän pienuudesta: yhden kaupunginjohtajan ansioiden muutos vaikuttaa näkyvästi ryhmän keskiarvoon.

Johtajien ansiokehityksen suuruuteen lienee vaikuttanut kuntien koon kasvu sekä lisääntyneet tehtävät ja sitä kautta monimuotoistuneet palvelu- ja konsernirakenteet, joiden kautta taas johtajien työn vaativuus on lisääntynyt.

Johtajien ansiot ovat olleet myös yksityisen sektorin yhtä vaativiin paikkoihin verrattuna matalat ja laahanneet pitkään perässä. Saadakseen houkuteltua päteviä hakijoita kuntien on pitänyt maksaa yhä useammin yksityiseen sektoriin nähden kilpailukykyisempää palkkaa. Palkkaeroista on olemassa tutkittua tietoa, esim. KUNPAS-tutkimus vuodelta 2001.

Kuntajohtajien kokonaisansioiden kehitys 2000–2014

Kuntajohtajien kokonaisansioiden kehitys 2000-2014

1.10.2015

Yhteystiedot

Mika Juutinen

tutkimusjohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2131
Matkapuhelin:
+358 50 502 0300
Sähköposti:
Mika.Juutinen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT