Eläkeratkaisu parantaa kuntatalouden kestävyyttä

Eläkeuudistus on keskeinen osa maan hallituksen rakenneohjelmaa. Suomen talouspolitiikan uskottavuuden kannalta on välttämätöntä toteuttaa myös sote-uudistus ja kuntien tehtävien sekä velvoitteiden vähentäminen suunnitellulla tavalla. Akavan poisjäänti sopimuksesta oli valitettavaa.

Tehty ratkaisu vaikuttaa lähes kaikkien tällä hetkellä työssä olevien kuntatyöntekijöiden eläketurvaan. Vanhuuseläkeikärajojen tarkistus pidentää työuria ja parantaa pitkällä aikavälillä myös työllisyyttä.

Eläkeuudistus poistaa kuntatyönantajien työnantajamaksujen nousupaineen ja vakaa maksutaso voidaan saavuttaa aikaisemmin. KT:n valtuuskunta pitikin eläkeuudistusta hyväksyessään tärkeänä, että kuntatyönantajan eläkemaksua ei koroteta nykytasosta tulevien vuosien vaikeissa kuntatalouden olosuhteissa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen laatimassa sopimuksessa todetaan myös, että Jukka Ahtelan valtionvarainministeriölle laatimassa kuntaeläkkeiden rahoitusselvityksessä todetut selvitykset toteutetaan kolmikantaisesti.

Eläke-etuusmuutokset koskevat kaikkia, myös julkisen sektorin työeläkelakeja, ja ne tulevat voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Jatkovalmistelun yhteydessä STM arvioi erikseen julkisen sektorin työnantajien (KT, VTML ja KiT) ja pääsopijajärjestöjen kanssa sitä, miten sopimus sovitetaan yhteen julkisen sektorin eläkejärjestelmien erityispiirteiden kanssa.

Lainsäädäntövalmistelu saavutetun sopimuksen perusteella on alkanut kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. KT on mukana valmistelussa kaikissa keskeisissä työryhmissä.

Hallituksen esitys eläkeuudistukseksi valmistellaan nykyisen hallituksen aikana, mutta sen hyväksyminen jää kevään eduskuntavaaleissa valittavalle uudelle eduskunnalle.