Kunta-alan tuottavuus ja tuloksellisuus esitetään usein julkisessa keskustelussa kielteisessä sävyssä. Nämä johtopäätökset ovat seurausta siitä, että kuntapalvelujen tuottavuutta ei mitata palveluiden tuloksellisuuteen kehitetyillä mittareilla.

Talous on kuralla yhä useammassa kunnassa. Aseita vaikeuksien voittamiseen on harkittava tarkasti, sillä lyhyen tähtäimen nopeat korjauskeinot voivat viedä kunnan ojasta allikkoon. Tutkimusjohtaja Marko Kesti on varma, että kunnilla on jo kaikki valmiudet tehokkaampaan työntekoon ja talouden parantamiseen. Johtoporras on tehokkuuden lisäämisessä ratkaisevassa asemassa.

Jos kehityskeskustelut tuntuvat puuduttavalta pakkopullalta, kannattaa ottaa mallia Kaarinasta. Kaupungin laskentapäällikkö Merja Uuttu lähti viime keväänä alaistensa kanssa kävelemään. Idea syntyi yhdessä henkilöstön kanssa.

– Talvella palaverissa mietimme, että enemmän pitäisi tehdä jotain muuta kuin istua pöydän ääressä, Uuttu muistelee.

KT-yhteyshenkilö on paikallisen työnantajan edustaja

• Jokainen kunta tai kuntayhtymä on nimennyt KT-yhteyshenkilön, joka toimii KT:n yhteistyökumppanina.
• KT-yhteyshenkilö on ensisijainen paikallisen työnantajan edustaja KT:n ja kunnan tai kuntayhtymän välisessa yhteistyössä ja yhteydenpidossa.

Työsuhteen päättymisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä työntekijän tai viranhaltijan irtisanoutumista ellei kysymyksessä ole 68 vuoden iän täyttäminen. Tällöin palvelussuhde päättyy suoraan lain nojalla ilman irtisanomista.

Aiemmin helmikuussa Tehy ja SuPer perustivat kunta-alalle uuden neuvottelujärjestön eli Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry:n. Kohosta tuli uusi kunnallisen pääsopimuksen tarkoittama neuvottelu- ja sopijaosapuoli. Myös Suomen Palomiesliitto SPAL liittyi KoHon jäseneksi. KoHo yhtyy ensi vuoden alusta teknisten sopimukseen.

Tietosuojavaltuutettua (TSV) oli pyydetty tutkimaan, toteutuiko sairaanhoitopiirissä tietosuojalainsäädännön asettamat edellytykset työvuorosuunnittelussa, työvuorosuunnitelmien esilläpidossa ja toteutumayhteenvetojen tarkistuksessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä selvitti ja arvioi, miten lainsäädäntö turvaa perhevapaalta työhön palaavien oikeudet. Työryhmässä tarkasteltiin lainsäädännön nykytilaa, oikeuskäytäntöä, työhön paluusta aiheutuvia haasteita sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta ja työhön paluuta edistäviä keinoja.

Alueet pohjautuvat nykyisten yliopistosairaaloiden erityisvastuualueisiin ja niiden hallintomallina on kuntayhtymä.

Lähes kaikki merkittävimmät yksityiskohdat periaatepäätöksen osalta ovat vielä auki ja ne edellyttävät laaja-alaista jatkovalmistelua tiukalla aikataululla. Vastuu jatkovalmistelusta on annettu parlamentaariselle työryhmälle ja lähinnä STM:n virkamiehille.